Oskar Wilhelm Enqvist

(1849-1912)

Enqvist oli Venäjän meriministerin amiraali  Theodor Avellanin serkku.  Joutui Venäjän-Japanin-sodan aikaan useiden ylimpien komentajien arvostelemaksi, koska Avellanin katsottiin suosineen nimityksissa sukulaistaan ohi pätevämpien upseerien.  Oli 1. risteilijälaivueen päällikkö Tsushiman meritaistelussa komennossaan risteilijät Oleg ja Aurora sekä panssariristeilijät Dmitri Donskoi ja Vladimir Monomah.  Enqvist päätti ensimmäisen taistelupäivän iltana irtautua laivueellaan taistelusta sen sijaan, että olisi jatkanut kohti Vladivostokia.  Vanhat panssariristeilijät olivat vaurioituneet niin pahoin, että ne jouduttiin jättämään jälkeen.  Enqvist jatkoi Olegilla ja Auroralla sekä panssariristeilijä Zhemtsugilla japanilaisten takaa-ajamana puolueettomaan Manilaan, jossa alukset internoitiin.  Enqvist sai sairauden takia eron palveluksesta 2.12.1907 vara-amiraalina.

Hänet määrättiin Venäjän laivaston majoitusmestariosaston opetuskomennuskunnan päälliköksi 20.5.1895. Samalla hän tuli päälliköksi risteilijä Gertsog Jedinburgskille, jota hän komensi Atlantilla 1897 - 1899.  Alus oli otettu käyttöön 1877 ja vuosisadan vaihteessa sitä uusittiin useita kertoja kunnes 1911 se muutettiin miinalaivaksi.  Kattiloidensa huonon kunnon takia se kuitenkin 1914 siirrettiin proomuksi Helsinkiin Kruunuvuoren selälle jääden 1918 suomalaisten haltuun.  Samana kesänä se tehdyn sopimuksen perusteella hinattiin yhdessä muutaman muun aluksen kanssa Kronstadtiin.  Siellä se oli miina- ja torpedohuollon varastona 1945 saakka.  Aluksen pääaseistuksena oli 4 kpl 203 mm tykkejä, nopeutta 13,6 solmua, kokoa 4607 tonnia ja miehistöä 482.
 

Risteilijä Gertsog Edinburgski

Enqvist osallistui 1. risteilijälaivueen päällikkönä Tsushiman meritaisteluun lippulaivanaan vastavalmistunut risteilijä Oleg ks. tarkemmin yllä. Palattuaan Kaukoidästä Olegille tehtiin perinpohjainen uudistus.  Ensimmäisen maailmasodan alussa se osallistui miinanlaskuoperaatioihin Suomenlahdella ja Itämerellä.  Sodan ajan tukikohtanaan Helsinkiä pitänyt alus osallistui laivaston siirtymiseen jäiden halki Kronstadtiin keväällä 1918.  Sisällissodan aikana Oleg tuki tykistöllään maataisteluita ja kesäkuussa 1919 tuli brittiläisten torpedoveneiden upottamaksi lähellä Tolbuhinan majakkaa Kronstadtista luoteesee.   Aluksen tykkejä nostettiin samana vuonna käytettäviksi maarintamalla ja koko laiva 1938 romutettavaksi.  Olegin pääaseistuksena oli 1916 tehdyn uudistuksen jälkeen 16 kpl 130 mm tykkejä, nopeutta 21,8 solmua, kokoa 7290 tonnia ja miehistöä 580.

Risteilijä Oleg Helsingin edustalla ajamassa satamasta Kustaanmiekkaan