(1873-1952)
Vuoden 1917 alussa Gadd oli kaksi taistelulaivaprikaatia käsittäneen osaston päällikkönä. Tällöin hänen komennossaan oli kaikkiaan kahdeksan taistelulaivaa. Niin suurta laivastoyksikköä ei kenenkään muun suomalaisen johdettavana ole ollut. Harvoin sellaisia on ollut muidenkaan maiden laivastoissa. Gadd ylennettiin kontra-amiraaliksi 14.4.1917. Vallankumouksen jälkeen hän erosi laivastosta ja palasi Helsinkiin, jossa osallistui mm. 1918 Tallinnasta tuodun sotamateriaalin kätkemiseen. Sodan päätyttyä hän muutti pysyvästi Kööpenhaminaan.
Venäjän - Japanin sodan alussa Gadd toimi torpedovene Siljnyin päällikkönä. Alus tuhoutui taistelussa japanilaisia vastaan, ja sen lähes koko miehistö kaatui tai haavoittui. Myös Gadd haavoittui vaikeasti, mutta toipui sodan loppuun mennessä Alus oli otettu käyttöön 1903. Se ajoi miinaan Port Arthurin sataman ulkopuolella marraskuussa 1904 ja upposi. Japanilaiset nostivat aluksen seuraavana vuonna ja korjasivat 1906 palvelukseen nimellä Fumitsuki. Se poistettiin käytöstä ja romutettiin 1912. Aluksen pääaseistuksena oli 75 mm tykki ja kaksi 381 mm torpedoputkea, nopeutta 27 solmua, kokoa 258 tonnia ja miehistöä 52.
 |
| Torpedovene Siljnyi |
Gadd oli hävittäjä Sibirskij Strelokin päällikkönä ensimmäisen maailmansodan alussa 1914-1915 tehden miinanlaskuoperatioita Saksan rannikolla. Alus oli valmistunut Hietalahden telakalta ja otettu käyttöön 1906. Sille tehtiin perusteellinen uudistus Pietarissa 1911-1912. Alus oli mukana purjehtimassa jäiden halki Helsingistä Kronstadtiin keväällä 1918 ja siirrettiin sen jälkeen reserviin. Se otettiin uudelleen käyttöön 1921 ja muutettiin 1925 hinaajaksi. Toisen maailmansodan aikana alus toimi Laatokalla tykkiveneenä tukien mm. Tuuloksen maihinnousua 23.6.1944. Sodan jälkeen se muutettiin jälleen hinaajaksi kunnes poistettiin laivaston rekisteristä 1957 ja romutettiin. Sen pääaseistuksena oli 1916 jälkeen 3 kpl 102 mm tykkejä, 3 kpl 456 mm torpedoputkia ja 24 miinaa. Nopeutta aluksella oli 25 solmua, kokoa 750 tonnia ja miehistöä 95.
 |
| Hävittäjä Sibirskij Strelok |
Sen jälkeen hän toimi 1915-1917 taistelulaiva Andrei Pervozvannyin päällikkönä. Alus oli otettu käyttöön 1912, mutta oli aikaansa nähden jo tuolloin teknisesti vanhentunut. Koko ensimmäisen maailmansodan ajan se oli ankkurissa Helsingin laivastotukikohdassa yhdesssä muiden taistelulaivojen kanssa sukellusvenevaaran vuoksi. Se vaurioitui pahasti elokuussa 1919 brittiläisten torpedoveneiden hyökkäyksessä Kronstadtissa eikä sitä koskaan enää otettu uudelleen palvelukseen. Se poistettiin 1924 laivaston rekisteristä ja romutettiin. Aluksen pääaseistuksena oli 4 kpl 305 mm tykkejä, nopeutta 18,5 solmua, kokoa 18.790 tonnia ja miehistöä 957.
 |
| Taistelulaiva Andrei Pervozvannyi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti