Alexander Sidensnöre

(1842-)

Sidensnöre nimitettiin 31.8.1906 Itämeren laivaston ja satamien sekä koko Itämeren meripuolustuksen ylipäälliköksi. Sidensnöre sai eron sotapalveluksesta amiraalina 2.12.1907.

Komennettiin 13.1.1886 päälliköksi monitori Rusalkalle, jonka päällikkyyden hän luovutti 13.1.1889.  Rusalka oli otettu palvelukseen 1868 ja se oli Sidensnören aikana jo vanhanaikainen rannikkomonitori.  Sillä oli hyvin pieni syväys eikä sitä ollut tarkoitettu avomerelle.  Rusalka upposi myrskyssä 7.9.1893 matkalla Tallinnasta Helsinkiin kadoten jäljettömiin.  Sen hylky löydettiin kaikuluotaamalla vasta 2003.  Rusalkan pääaseistuksena oli 1892 tehdyn uudistuksen jälkeen kaksi 229 mm kaksoistykkitornia.  Nopeutta aluksella oli vain 9 solmua ja kokoa 1871 tonnia.  Miehistöä oli 172.  Aluksen viimeisenä päällikkönä oli suomalainen Viktor Jaenisch.

Monitori Rusalka

1.2.1892 hänet siirrettiin 13. meriekipaasin komentajaksi ja samalla panssarifregatti Admiral Greighin päälliköksi.  Aikaisemmin sen päällikkönä oli suomalainen Carl Gustaf Casimir Gripenberg.  Se oli otettu palvelukseen 1868 ja oli laivaston käytössä aina 1907 saakka.  Aluksen pääaseistuksena oli 1892 tehdyn uudistuksen jälkeen kolme 280 mm tykkiä tykkitorneissa.  Nopeutta sillä oli 9,5 solmua ja kokoa 3807 tonnia.  Miehistöä oli 277.

Panssarifregatti Admiral Greigh

Sidensnöre sai 13.1.1893 komentoonsa taistelulaiva Sisoi Velikin, jonka varustelun ja palvelukseen ottamisen ajan 25.1.1897 saakka hän oli sen päällikkönä. Alus osallistui 1905 Tsushiman meritaisteluun, jossa se vaurioitui saaden mm. torpedo-osuman.  Sen antauduttua japanilaiset yrittivät hinata sitä satamaan, mutta alus kaatui ja upposi.  Sisoi Velikin pääaseistuksena oli neljä 305 mm tykkiä kahdessa kaksoistykkitornissa.  Laivan nopeus oli 16 solmua, koko 10.400 tonnia ja miehistöä 582.

Taistelulaiva Sisoi Veliki