Osetr-luokan tykkiveneet

Krimin sodan alkaessa 1853 koostuivat Venäjän laivaston taistelualukset lähes yksinomaan purjelaivoista.  Laivaston runkona olivat suuret jo pahasti vanhentuneet linjalaivat ja niitä kevyemmät fregatit.  Lisäksi käytössä oli joukko sekalaisia siipirataslaivoja.  Jälkimmäiset olivat hitaita, niillä oli vaatimaton tykistö ja ne olivatkin lähinnä tarkoitettu kuljetustehtäviin.

Laivastolla ei ollut mitään mahdollisuutta ryhtyä avomeritaisteluun ylivoimaista brittiläis-ranskalaista vihollista vastaan.  Linjalaivat sijoitettiinkin suojaamaan tärkeimpiä merilinnoituksia, Itämerellä Kronstadtia ja Viaporia.  Jo 1853 alettiin kiireellä suunnitella nopeakulkuisia potkurialuksia partiointiin ja yhteysaluksiksi.  Kaksi ensimmäistä kokeilualusta rakennettiin talven 1853-1854 aikana Turussa ja Pietarissa.  Vielä tuolloin ei ollut olemassa suunnitelmia isompien höyrylaivojen rakentamiseksi laivastolle eikä siihen ollut sotaoloissa aikaakaan.

Kokeilualuksista saadun kokemuksen pohjalta rakennettiin Pietarin telakoilla talvella 1854-1855 kaikkiaan 38 tykkivenettä, joista ensimmäiseksi valmistui kesäkuussa 1855 Osetr ja koko sarja muutaman viikon kuluessa.  Potkuritykkiveneet (kuten aluksia aluksi kutsuttiin) osallistuivat partiointiin Suomenlahdella ja Suomen saaristossa koko purjehduskauden 1855 ajan.  Osetr-luokan pohjalta alettiin 1855 rakentaa hieman suurempia Priboij-luokan tykkiveneitä, jotka valmistuivat palvelukseen syksyllä 1856 sodan jo päätyttyä.

Sodan jälkeen tykkiveneitä käytettiin koululaivoina, yhteysaluksina ja merenmittausaluksina.  Ne muuttuivat kuitenkin nopeasti vanhanaikaisiksi ja poistettiinkin käytöstä 1860-luvulla.  Venäjä aloitti heti Krimin sodan jälkeen suurimittaisen laivaston varusteluohjelman, johon kuului suuria höyryfregatteja ja tykkitorneilla varustettuja  monitoreita. Käytännössä kumpikin näistä uusista alustyypeistä osoittautui melko epäonnistuneeksi.

Monet suomalaiset meriupseerit toimivat Krimin sodan aikana ja sen jälkeen uusien Osetr- ja Priboij-luokkiin kuuluvien tykkiveneiden päällikköinä.  

Osetr-luokan tykkiveneen pienoismalli

Nikolai Wulffert

s. 1830

Wulffert toimi 4.8.1856 lähtien purjehduskauden loppuun vastavalmistuneen Priboij-luokan tykkiveneen Bronjan ensimmäisenä päällikkönä.  Bronja oli rakennettu Galernogon telakalla Pietarissa.  Se riisuttiin aseista 11.11.1867, poistettiin laivaston luettelosta ja myytiin romuksi. Sen aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki, nopeutta 8,5 solmua ja kokoa 176 tonnia. Aluksen päällikkönä toimi aikanaan myös suomalainen Alfred Gottlieb Hornborg.

Tykkivene Bronjan sisaralus Priboij

Paul Carl Toppelius

s. 20.9.1825 Kronstadt

k. 31.8.1900 Helsinki

Toppelius toimi vuosina 1860-1861 Osetr-luokan tykkiveneen Hvatin ja Priboij-luokan tykkiveneen Prilivin päällikkönä.

Vuosina 1862-1871 hän oli Hvatin ja Priboij-luokan tykkiveneen Treskin päällikkönä merenmittauksissa Pohjanlahdella Oulun ja Tornion välillä.

Hvat oli valmistunut kesällä 1855.  Se siirrettiin reserviin Pietarin sotasatamaan 1869 ja poistettiin laivaston rekisteristä 1885.  Hvatin päällikköinä olivat aikanaan myös suomalaiset Carl Magnus Lagerstedt ja Alexander Johan Fredrik Armfelt.

Priliv rakennettiin Galernogon telakalla Pietarissa ja tuli palvelukseen kesällä 1856.  Se riisuttiin aseista 3.3.1869 ja siirrettiin Kronstadtin satamaan, jossa sitä käytettiin apualuksena.  Aleksanteri II:n laivastoparaatin yhteydessä 13.8.1873 se oli maalialuksena ja upposi saatuaan useita tykistöosumia.

Tresk rakennettiin Galernogon telakalla Pietarissa ja tuli palvelukseen kesällä 1856.  Se otettiin käytöstä syyskuussa 1871, riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin Kronstadtiin.  Alus poistettiin laivaston rekisteristä maaliskuussa 1874 ja pian sen jälkeen romutettiin.   Treskin päällikköinä olivat aikanaan myös suomalaiset  Gustaf Adolf Federley ja Ernst Gustaf Julius Caesar Thitz.

Osetr-luokan tykkiveneiden aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki.  Nopeutta niillä oli 8,5 solmua ja kokoa 173 tonnia. 

Aseistuksena Priboij-luokan tykkiveneissä oli oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki, nopeutta 8,5 solmua ja kokoa 176 tonnia. 

Prilivin ja Treskin sisaralus tykkivene Priboij

Alexander Toppelius

s. 1822 Kronstadt

k. 1857

Toppelius toimi syksystä 1856 lähtien vastavalmistuneen Sekira-luokan tykkiveneen Kolšanin päällikkönä.  Alus oli rakennettu Galernogon telakalla Pietarissa ja se riisuttiin aseista jo 13.10.1862, poistettiin laivaston luettelosta sekä myytiin romuksi.  Sen aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki.  Kokoa sillä oli 178 tonnia.

Kaavakuva Sekira-luokan tykkiveneestä

Ernst Gustaf Julius Caesar Thitz

s. 8.5.1826 Helsinki

k. 21.2.1899 Oulainen

Thitz toimi 1857-1859 Priboij-luokan tykkiveneen Treskin ja höyrykorvetti Kalevalan päällikkönä Itämerellä sekä Priboij-luokan tykkiveneneen Lešijin Viaporissa.  

Tresk rakennettiin Galernogon telakalla Pietarissa ja tuli palvelukseen kesällä 1856.  Se otettiin käytöstä syyskuussa 1871, riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin Kronstadtiin.  Alus poistettiin laivaston rekisteristä maaliskuussa 1874 ja pian sen jälkeen romutettiin.  Lešij oli valmistunut Galernogon telakalta Pietarista kesällä 1856.  Se otettiin palveluksesta ja riisuttiin aseista Kronstadtissa 3.3.1869.  Alus poistettiin laivaston luettelosta 27.9.1869.  Lešijin  päällikkönä toimi aikanaan myös suomalainen Zacharias Alexander Stjerncreutz sekä Treskin  Gustaf Adolf Federley ja Paul Carl Toppelius. Aseistuksena Priboij-luokan tykkiveneissä oli oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki, nopeutta 8,5 solmua ja kokoa 176 tonnia. 

Höyrykorvetti Kalevala oli valmistunut Turussa 1858.  Se siirrettiin 1861 Kronstadtista Kaukoitään ja purjehti seuraavat kolme vuotta Tyynellämerellä.  Toukokuussa 1862 Kalevala kävi venäläiseskaaderin mukana San Franciscossa ja Honolulussa, jossa laivalla vieraili Hawaiin kuningas Kamehameha IV.  Kalevala teki 1863 tutkimusretken Pietari Suuren lahdelle, jonka eteläosasta on pieni lahti nimetty aluksen mukaan.  Kalevala palasi 1865 takaisin Kronstadtiin.  Se poistettiin laivaston luettelosta 1872.  Kalevalassa oli aseistuksena 15 tykkiä, kokoa 1858 tonnia ja miehistöä 182.  Aluksen päällikkönä oli aikanaan kahteen otteeseen myös suomalainen Otto Maximilian Carpelan.

Höyrykorvetti Kalevala

Thitz oli 1860-61 Priboij-luokan tykkiveneen Otlivin päällikkönä Suomen saaristossa.  Alus oli valmistunut Galernogon telakalta Pietarista kesällä 1856 ja oli käytössä 5.1.1885 saakka, jolloin se riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin Pietarin sotasatamaan.  Otliv poistettiin laivaston luettelosta 3.31891 ja myytiin romuksi.

Hän toimi 1862-1866 höyrylaiva Suomen päällikkönä Päijänteellä.  Alus oli rakennettu Asikkalan Vähä-Äiniössä Turusta hevosella kuljetetuista osista.  Kumpaakin höyrykattilaa veti 20 hevosta viitenä nelivaljakkona. Laivan tarkoitus oli kuljettaa joukkoja järvellä Krimin sodan aikana.  Sota kuitenkin päättyi ennen kuin laiva ehti käyttöön ja sen tehtäväksi tulikin liikennöinti Asikkalasta Jyväskylään kerran viikossa.  Suomi ehti olla liikenteessä 10 vuotta kunnes se romutettiin.  Puinen runko poltettiin Anianpellon rannassa ja kattilat hilattiin taas hevosilla Vesijärvelle.  Aluksen päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen Leopold Ludvig Toppelius.

Thitz oli 1866-72 höyrysluuppi Velikij Knjas Aleksein päällikkönä Päijänteellä.  Venäjä pelkäsi Puolan kapinan seurauksena sodan syttymistä Britannia ja Ranskaa vastaan.  Tältä varalta perustettiin Suomeen 1864 sisävesilaivasto suojaamaan höyrylaivoilla tehtäviä joukkojenkuljetuksia.  Höyrysluuppeja kuljetettiin hevosilla osina järvien rannoille, mm. Päijänteen rannalle Anianpellon Mustaniemeen, missä alus koottiin valmiiksi.  Päijänteellä alus pysyi 1872 saakka, mutta ei koskaan joutunut alkuperäiseen tehtäväänsä.  Aluksen päällikkönä toimi aikanaan myös suomalainen Carl Cajander.

Hän oli purjehduskaudella 1876 höyrylaiva Samojedin päällikkönä Vienanmeren laivueessa.  Alus oli valmistunut Pietarissa 1858 ja se poistettiin laivaston luettelosta 28.1.1895.  Pituutta sillä oli 21 metriä.

Thitz toimi 1876-1879 höyrykuunari Bakanin päällikkönä Vienanmerellä.  Hän purjehti 1879 Bakanilla Novaja Zemljalla.  Alus oli valmistunut Britanniassa 1857.  Aluksi sitä käytettiin Itämeren laivastossa, mutta 1870 se siirrettiin Vienanmerelle.  Seuraavat 20 vuotta se teki merenmittausta Barentsinmerellä ja Novaja Zemljalla.  Vuodesta 1892 sitä käytettiin kuljetusaluksena ja 1902 lähtien uudella nimellä Leitenant Skuratov.  Alus poistettiin laivaston luettelosta joulukuussa 1910.  Sen aseistuksena oli kuusi tykkiä, nopeutta 12 solmua ja kokoa 284 tonnia.

Höyrykuunari Bakan

Hänet määrättiin 6.3.1880 vastavalmistuneen Burun-luokan tykkiveneen  Tutšan päälliköksi.  Alus oli rakennettu Amiraliteetin Uudelta telakalla Pietarissa.  Palveltuaan ensin Itämeren laivastossa se siirrettiin 1899 kanavia pitkin Bakuun ja liitettiin Kaspianmeren laivueeseen.  Siellä se riisuttiin aseista 26.4.1906 ja siirrettiin reserviin.  Aluksesta poistettiin 1913 koneet ja se muutettiin majakkalaivaksi.  Sisällissodan aikana se vaihtoi omistajaa monet kerrat ja oli käytössä vielä toisen maailmansodan aikana.  Alus poistettiin laivaston luettelosta vasta 7.7.1956.  Sen aseistuksena oli 1890 luvulla 4 kpl 87 mm tykkejä, nopeutta 7,5 solmua, kokoa 424 tonnia ja miehistöä 54.

Tykkivene Tutša

Bror Leonhard Magnus Edvard Tawaststjerna

s. 26.1.1832 Helinki

k. 1903 Villa Bjeloje, Varsovan kuvernementti

Tawaststjerna toimi purjehduskaudella 1859 Priboij-luokan tykkiveneen Dimin päällikkönä Suomenlahdella.  Alus oli valmistunut Galernogon telakalta Pietarista ja otettu käyttöön kesällä 1856.  Se otettiin palveluksesta 3.3.1869, riisuttiin aseista ja sijoitettiin reserviin Kronstadtin satamaan.  Alus poistettiin laivaston luettelosta 26.8.1871 ja myytiin romuksi.  Aseistuksena sillä oli oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki, nopeutta 8,5 solmua ja kokoa 176 tonnia. 

Tykkivene Dimin sisaralus Priboij

Hän oli 1860-65 höyrykuunari Buharetsin päällikkönä Kaspianmerellä.  Alus oli valmistunut Nižni Novgorodin konepajalta 1860 ja se oli käytössä vuoteen 1870.  Laivaston luettelosta se poistettiin 8.3.1875.  Aluksen aseistuksena oli neljä tykkiä ja pituutta sillä oli 45 metriä.

Kuvassa mahdollisesti höyrykuunari Buharets muutettuna satamaproomuksi Bakussa Turkin sodan aikoihin 1877-1878.

Tawaststjerna  toimi 1873 höyrykuunari Velikij Knas Mihailin päällikkönä.  Hän törmäsi aluksellaan purjekuunariin, mutta vapautettiin tutkimuksessa kaikesta vastuusta.

Zacharias Alexander Stjerncreutz

s. 7.9.1817 Ii

k. 23.3.1890 Pietari

Stjerncreutz toimi 1857 Viaporissa Osetr -luokan tykkiveneen Lihatsin päällikkönä.  Alus oli valmistunut kesällä 1855.  Se osallistui partiotehtäviin Suomenlahdella Krimin sodan aikana.  Alus otettiin käytöstä maaliskuussa 1869, riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin Pietarin sotasatamaan.  Se poistettiin 1882 laivaston luettelosta. Lihatsin aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki.  Nopeutta sillä oli 8,5 solmua ja kokoa 173 tonnia.  Aluksen päällikköinä olivat aikanaan myös suomalaiset Carl Magnus Lagerstedt ja Gustaf Alfons Federley.

Osetr-luokan tykkiveneen kaavakuva

Hän oli 1857-1867 Priboij-luokan tykkiveneen Lešijin päällikkönä tehden 1858-1867 merenmittauksia Suomen saaristossa sekä Pietarin ja Kronstadtin välillä.  Alus oli valmistunut Galernogon telakalta Pietarista kesällä 1856.  Se otettiin palveluksesta ja riisuttiin aseista Kronstadtissa 3.3.1869.  Alus poistettiin laivaston luettelosta 27.9.1869.  Aseistuksena sillä oli oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki, nopeutta 8,5 solmua ja kokoa 176 tonnia. Aluksen päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen Ernst Gustaf Julius Caesar Thitz.

Tykkivene Lešijin sisaralus Priboij

Carl Johan Schmidt

Schmidt toimi purjehduskaudella 1859 Priboij-luiokan tykkiveneen Plamjan päällikkönä.  Alus oli valmistunut Galernogon telakalta Pietarista kesällä 1856.  Se riisuttiin aseista 8.4.1867 ja poistettiin laivaston luettelosta sekä pian romutettiin.  Aluksen aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki, nopeutta 8,5 solmua ja kokoa 176 tonnia.

Tykkivene Plamjan sisaralus Priboij

Anton Scheele

Scheele toimi 1849 Viaporissa vartioaluksen Spešnij-luokan fregatin Melpomenan päällikkönä vartioalus Viapori.  Se oli valmistunut Solombalskajan telakalta Arkangelin läheltä 1836.  Alus palveli koulutuspurjehduksilla Suomenlahdella ja Itämerellä sekä kesinä 1844 ja 1847 Pohjanmerellä.  Kesäkuussa 1839 se annettiin lainaksi Preussille, joka käytti sitä patterina Stettinissä.  Vuosina 1848-1849 se oli vartioaluksena Viaporissa.  Aluksen aseistuksena oli 52 tykkiä. kokoa 1950 tonnia ja miehistöä 430.

Fregatti Melpomenan sisaralus Konstantin

Hän oli 1850-53 höyryfregatti Rurikin päällikkönä.  Alus valmistui Turussa 1851 ja oli aikanaan suurin Suomessa rakennettu laiva.  Se palveli Itämeren laivastossa Keisarillisen huvijahdin saattajana ja osallistui Krimin sotaan.  Aluksen aseistuksena oli 12 tykkiä ja nopeutta sillä oli 11 solmua.

Höyryfregatti Rurik

Scheele oli 1860-63 kuuden tykkiveneen osaston päällikkönä Suomen saaristossa  lippulaivanaan Osetr-luokan tykkivene Zabijaka.  Se oli rakennettu Ohtan telakalla Pietarissa ja otettu käyttöön kesällä 1855.  Alus oli osallistunut Krimin sotaan partioimalla Suomenlahdella.  Se poistettiin laivaston palveluksesta 1878.  Zabijakan aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki, nopeutta 8,5 solmua ja kokoa 173 tonnia.  Aluksen päällikköinä olivat aikanaan myös suomalaiset Alfred Gotlieb Hornborg ja Carl Cajander.

Osetr-luokan tykkiveneen kaavakuva

Alexander Lundh

Lundh määrättiin 14.10.1863 Sekira-luokan tykkiveneen Šlemin päälliköksi.  Alus oli valmistunut Galernogon telakalla Pietarissa ja otettu käyttöön syksyllä 1856.  Se riisuttiin aseista ja poistettiin laivaston luettelosta 8.4.1867.  Aluksen aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki.  Kokoa sillä oli 178 tonnia.

Sekira-luokan tykkivene

Carl Magnus Lagerstedt

s. 12.1.1806 Vihti

k. 4.2.1880 Turku

Lagerstedt toimi 1860 tykkivene Hvatin ja 1861 tykkivene Lihatsin päällikkönä.  Molemmat alukset olivat Osetr-luokkaa ja ne olivat valmistuneet kesällä 1855.  Hvat siirrettiin reserviin Pietarin sotasatamaan 1869 ja poistettiin laivaston rekisteristä 1885.  Lihats osallistui partiotehtäviin Suomenlahdella Krimin sodan aikana.  Se otettiin käytöstä maaliskuussa 1869, riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin Pietarin sotasatamaan.  Alus poistettiin 1882 laivaston luettelosta. Tykkiveneiden aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki.  Nopeutta niillä oli 8,5 solmua ja kokoa 173 tonnia.  Hvatin päällikköinä olivat aikanaan suomalaiset Paul Carl Toppelius ja Alexander Johan Fredrik Armfelt sekä Lihatsin Gustaf Alfons Federley ja Zacharias Alexander Stjerncreutz.

Osetr-luokan tykkiveneen kaavakuva

Eugen Hästesko af Målagård

s. 16.12.1833 Kuopio

k. 22.1.1874 Kronstadt

Hästesko toimi 1860-62 Priboij-luokan tykkiveneen Inej:n päällikkönä Suomen saaristossa.  Alus oli rakennettu Galernogon telakalla Pietarissa ja otettu käyttöön kesällä 1856.  Se oli palveluksessa marraskuuhun 1867, kunnes se riisuttiin aseista ja myytiin romuksi.

Hän oli 1868-69 Osetr-luokan tykkiveneen Molnijan päällikkönä.  Alus oli rakennettu Galernogon telakalla Pietarissa ja otettu käyttöön kesällä 1855.  Se osallistui Krimin sotaan partioimalla Suomenlahdella.  Maaliskuussa 1869 alus otettiin palveluksesta, riisuttiin aseista ja sijoitettiin reserviin Kronstadtiin.  Sen kone poistettiin joulukuussa 1880 ja alus muutettiin kelluvaksi työpajaksi.

Molemmissa aluksissa oli aseistuksena 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki, nopeutta 8,5 solmua ja kokoa 173-176 tonnia.

Osetr-luokan tykkiveneen kaavakuva

Alfred Gottlieb Hornborg

s. 27.2.1830 Vehkalahti

k. 1.11.1884 Helsinki

Hornborg oli 1859 Priboij-luokan tykkiveneen Bronjan päällikkönä Suomen saaristossa ja seuraavana purjehduskatutena 1860 Osetr-luokan tykkiveneen Zabijakan päällikkönä.  Bronja oli rakennettu Galernogon telakalla Pietarissa ja otettu käyttöön syksyllä 1856.  Se riisuttiin aseista 11.11.1867, poistettiin laivaston luettelosta ja myytiin romuksi.  Zabijaka oli rakennettu Ohtan telakalla Pietarissa ja se oli otettu käyttöön kesällä 1855.  Alus oli osallistunut Krimin sotaan partioimalla Suomenlahdella.  Se poistettiin laivaston palveluksesta 1878.  Alusten aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki, nopeutta 8,5 solmua ja kokoa Bronjalla 176 tonnia sekä Zabijakalla 173 tonnia.  Zabijakan päällikköinä olivat aikanaan myös suomalaiset Anton Scheele ja Carl Cajander sekä Bronjan Nikolai Wulffert.

Tykkivene Bronjan sisaralus Priboij

Otto Viktorinus Gadd

s. 17.3.1831 Helsinki

k. 20.6.1898 Nauheim, Saksa

Keisarillisen Suomen senaatin jäsenenä 1.10.1894 lähtien kuolemaansa saakka.  Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkönä 1.10.1894-13.1.1896 ja sen jälkeen sota-asiaintoimituskunnan.

Gadd määrättiin 1.2.1855 potkuritykkivene Komarin päälliköksi.  Alus oli rakennettu Kronstadtin telakalla ja otettu käyttöön kesällä 1855.  Se osallistui Krimin sotaan partioimalla Suomenlahdella.  Alus otettiin palveluksesta marraskuussa 1866, riisuttiin aseista, poistettiin laivaston rekisteristä ja romutettiin.

Hänet siirrettiin 3.3.1856 potkuritykkivene Zarnitsan päälliköksi.  Alus oli rakennettu Galernogon telakalla Pietarissa ja otettu käyttöön kesällä 1855.  Se otti osaa Krimin sotaan partioimalla Suomenlahdella.  Alus riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin Kronstadtissa maaliskuussa 1869.  Se poistettiin laivaston rekisteristä joulukuussa 1870 ja pian romutettiin.

Molemmat olivat Osetr-luokan aluksia.  Niiden aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki, nopeutta 8,5 solmua ja kokoa 173 tonnia.

Toimittuaan mm. Araljärven laivueen ja Syr-Darjan laivueen päällikkönä, määrättiin hänet takaisin Itämeren laivastoon 26.2.1872 korvetti Bajanin päälliköksi Alus oli valmistunut Bordeaux’ssa Ranskassa ja otettu käyttöön 1858.  Vuonna 1877 se teki pitkän purjehduksen Vladivostokiin vieraillen mm. Honolulussa ja San Franciscossa.  Alus poistettiin laivaston rekisteristä 1893.  Sen aseistuksena oli 16 tykkiä ja kokoa aluksella oli 1969 tonnia.  Aluksen päällikköinä toimivat aikanaan myös suomalaiset Carl Kuhlström, Anders Johan Nikolai Sjöman ja Otto Viktorinus Gaddin veli Georg Ludvig Gadd.

Korvetti Bajan

Gustaf Alfons Federley

s. 15.3.1826

k. 3.8.1886 Helsinki

Federley toimi 1857-59 Priboij-luokan potkuritykkivene Metsin päällikkönä Suomen saaristossa.  Mets oli otettu käyttöön syksyllä 1856.  Se otettiin palveluksesta tammikuussa 1871, riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin Pietarin sotasatamaan käytettäväksi apualuksena.  Heinäkuussa 1871 se upposi myrskyssä ankkuripaikalleen.  Alus nostettiin ja sitä lähdettiin kuljettamaan höyrylaiva Olafin hinaamana Kronstadtiin.  Matkalla se sai kuitenkin vuodon ja upposi.  Metsin päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen Alexander Johan Fredrik Armfelt

Hän oli 1860-78 Viaporissa Priboij-luokan tykkiveneen Treskin sekä Osetr-luokan tykkiveneiden Lihatsin, Tumanin ja Korštšunin päällikkönä.  Tresk rakennettiin Galernogon telakalla Pietarissa ja tuli palvelukseen kesällä 1856.  Se otettiin käytöstä syyskuussa 1871, riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin Kronstdtiin.  Alus poistettiin laivaston rekisteristä maaliskuussa 1874 ja pian sen jälkeen romutettiin.  Lihats rakennettiin Ohtan telakalla Pietarissa ja se tuli palvelukseen 1855.  Alus osallistui partiotehtäviin Suomenlahdella Krimin sodan aikana.  Se otettiin käytöstä maaliskuussa 1869, riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin Pietarin sotasatamaan.  Alus poistettiin 1882 laivaston luettelosta.  Tuman rakennettiin Galernogon telakalla Pietarissa ja tuli palvelukseen kesällä 1855.  Alus  osallistui partiotehtäviin Suomenlahdella Krimin sodan aikana.  Se riisuttiin aseista ja poistettiin laivaston rekisteristä 1866.    Korštšun rakennettiin Ohtan telakalla Pietarissa ja se tuli palvelukseen 1855.  Alus osallistui partiotehtäviin Suomenlahdella Krimin sodan aikana.  Se riisuttiin aseista helmikuussa 1886, poistettiin laivaston luettelosta ja myytiin romuksi.  Lihatsin päällikköinä olivat aikanaan myös suomalaiset Carl Magnus Lagerstedt ja Zacharias Alexander Stjerncreutz sekä Treskin Paul Carl Toppelius ja  Ernst Gustaf Julius Caesar Thitz.

Alusten aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki.  Nopeutta niillä oli 8,5 solmua ja kokoa Osetr-luokalla 173 tonnia sekä Priboij-luokalla 176 tonnia.

Tykkivene Metsin ja Treskin sisaralus Priboij

Konstantin Ebeling

(-1886)

Ebeling toimi 1856 vastavalmistuneen Priboij-luokan tykkiveneen Zvonin päällikkönä.  Alus oli käytössä marraskuuhun 1867 saakka kunnes se riisuttiin aseista ja poistettiin laivaston luettelosta.  Hänet määrättiin 28.3.1868 samanlaisen tykkivene Šitin päälliköksi.  Alus oli valmistunut syksyllä 1856.  Marraskuussa 1892 se riisuttiin aseista ja asetettiin reserviin Kronstadtiin.  Seuraavana kesänä alus muutettiin proomuksi, missä käytössä se oli aina 1910-luvulle saakka.

Zvonin ja Šitin sisaralus tykkivene Priboij

Alexander Johan Fredrik Armfelt

(1826-1898)

Armfelt toimi 1856 Krimin sodan päätyttyä Osetr-luokan tykkiveneiden Toltsejan ja Hvatin päällikkönä  Ahvenanmaan saaristossa.  Sen jälkeen hän oli 1857-1863 samaan luokkaan kuuluvien Snegin ja Tutsan sekä Priboij-luokan tykkiveneen Metsin päällikkönä.

Osetr-luokan alukset oli otettu käyttöön kesällä 1855.  Toltseja otettiin palveluksesta maaliskuussa 1869, riisuttiin aseista ja asetettiin reserviin Kronstadtiin.  Seuraavana syksynä alus romutettiin.  Hvat siirrettiin reserviin Pietarin sotasatamaan 1869 ja poistettiin laivaston rekisteristä 1885.  Sneg siirrettiin reserviin Pietarin sotasatamaan tammikuussa 1874 ja poistettiin laivaston rekisteristä seuraavassa toukokuussa.  Tutsa siirrettiin reserviin Kronstadtiin  maaliskuussa 1869 ja poistettiin laivaston rekisteristä 1871.  Osetr-luokan tykkiveneiden aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki.  Nopeutta niillä oli 8,5 solmua ja kokoa 173 tonnia.  Hvatin päällikköinä olivat aikanaan suomalaiset Paul Carl Toppelius ja Carl Magnus Lagerstedt.

Mets oli otettu käyttöön syksyllä 1856.  Se otettiin palveluksesta tammikuussa 1871, riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin Pietarin sotasatamaan käytettäväksi apualuksena.  Heinäkuussa 1871 se upposi myrskyssä ankkuripaikalleen.  Alus nostettiin ja sitä lähdettiin kuljettamaan höyrylaiva Olafin hinaamana Kronstadtiin.  Matkalla se sai kuitenkin vuodon ja upposi.  Mets vastasi aseistukseltaan ja nopeudeltaan Osetr-luokan tykkiveneitä, mutta kokoa sillä oli hivenen enemmän 176 tonnia.  Metsin päällikkönä toimi aikanaan myös suomalainen Gustaf Alfons Federley.

Osetr-luokka edusti ensimmäisiä Venäjän laivaston käyttöönsä ottamia ns. potkuritykkiveneitä, jotka olivat tulleet aiempien siipiratasalusten sijaan.  Priboij-luokka oli niistä Krimin sodan aikana kehitetty uusi versio.

Tykkivene Metsin sisaralus Priboij