Karl Johan Otto Gagneur

s. Elimäki 3.5.1806

k. Viipuri 4.3.1847

Otettiin 1. suomalaiseen meriekipaasiin 30.7.1831 aliupseeriksi ja ylennettiin mitsmaniksi 13.2.1833.  Purjehti Kuurinmaan rannikolla 1834-1835 fregatti Jekaterinalla sekä linjalaivoilla Brien, Lesnoj ja Smolensk.  Purjehduskaudella 1836 Gagneur palveli linjalaiva Imperatritsa Aleksandralla.  Seuraavana kesänä hän oli tykkivene No. 10:n päällikkönä vieraillen Turussa, Viaporissa, Ruotsinsalmella ja Haminassa.  Vuosina 1838-1839 Gagneur purjehti fregatti Melpomenalla sekä linjalaivoilla Vladimir ja Ostrolenka.  Hänet ylennettiin luutnantiksi 7.4.1839.  Vuosina 1840-1842 hän palveli uudelleen Imperatritsa Aleksandralla sekä toimi jahti Golubkan päällikkönä Itämerellä.  Vielä 1843 hän oli linjalaiva Leipzigilla Viaporin redillä, kunnes erosi laivaston palveluksesta 24.1.1844 kapteeniluutnanttina.

Linjalaivat Brien, Lesnoj ja Smolensk kuvalinkki kuuluivat 80 tykin Iezekil-luokkaan.  Brien valmistui Ohtan telakalta Pietarista 1829 ja peruskorjattiin 1849 Kronstadtissa.  Alusta käytettiin pääasiassa koulutukseen Itämerellä.  Krimin sodassa se oli 1854 Viaporin puolustuksessa, kunnes marraskuussa höyryfregatti Rurik hinasi sen Kronstadtiin.  Sen jälkeen Brien ei lähtenyt enää merelle, vaan romutettiin 1860.  Lesnoj valmistui Solombalskajan telakalta Arkangelista 1836.  Sitä käytettiin koulutuspurjehduksilla Itämerellä ja Pohjanmerellä kunnes se 1850 muutettiin proomuksi Viaporissa.  Smolensk valmistui Amiraliteetin uudelta telakalta Pietarista 1831 ja sille tehtiin pitkä peruskorjaus Kronstadtissa 1841-1844.  Alusta käytettiin koulutuspurjehduksilla Itämerellä ja Pohjanmerellä.  Krimin sodan aikana se oli sijoitettu Kronstadtin sataman puolustukseen.  Kronstadtissa se myös muutettiin työpajaksi 1858.

Jahti Golubka valmistui Ohtan telakalta Pietarista 1818.  Aluksella oli pituutta 21 metriä ja aseistuksena 10 tykkiä.  Peruskorjaus sille tehtiin Ohtassa 1835.  Golubkaa käytettiin Suomenlahden majakoiden huoltokuljetuksiin 1841-1845.

Fregatti Jekaterina linkki

Linjalaiva Imperatritsa Aleksandra  kuvalinkki

Fregatti Melpomena linkki

Linjalaiva Vladimir linkki

Linjalaiva Ostrolenka linkki

Linjalaiva Leipzig linkki

Gustaf Lejman

Lejman oli ensimmäisiä suomalaisupseereita Venäjän laivastossa.  Hän siirtyi Ruotsista Venäjän palvelukseen 1795 ja aloitti kadettina Mustanmeren kaleerilaivastossa.

Hän toimi 1798 vartioalus jahti Trofimin päällikkönä 1792 Turkilta vallatun Otsakivin sataman ympäristössä Mustallamerellä.  Alus purjehti 1792-1798 Dnepr- ja Bug-joilla sekä Mustallamerellä.  Aluksella oli pituutta 18 metriä ja sen aseistuksena oli viisi tykkiä.

Lejman oli 1799-1800 brigantiini Foman päällikkönä Venäjän Välimeren laivastossa Korfulla.  Foma oli valmistunut Dneprin varrella 1788.  Sitä käytettiin partioinnissa Otsakivin ja Jaltan vesillä 1795-1798.  Välimereltä se palasi Sevastopoliin 1812., jonka lähellä alus samana vuonna ajoi karille.  Sillä oli pituutta 21 metriä ja aseistuksena 8 tykkiä. 

Vuonna 1800 hänet siirrettiin takaisin Itämeren laivastoon, jossa toimi 1801 Kelluvan patterin no. 8 päällikkönä Pietarin ja Kronstadtin vesillä sekä sen jälkeen laivaston merenkulkukoulun palveluksessa 1804-1808.  Suomeen Lejman palasi 1810 Turun satamakapteeniksi ja sen jälkeen Viaporin sotasataman päällikön kontra-amiraali Bodiscon apulaiseksi.  Täältä hän siirtyi 1816 uudelleen Mustallemerelle Hersonin varuskunnan päälliköksi.

Korfun vuoden 1799 piirityksen 300-vuotismuistomitali