Carl Hallberg

Jäännöksiä Matosaaren pattereista Jollaksessa 

Hallberg otettiin 1. suomalaisen meriekipaasin palvelukseen aliupseerina 23.5.1846.  Hän mainitaan mitsmanina höyrylaiva Pospešnilla 25.8.1852.  Seuraavana vuonna hänet siirrettiin suomalaisen tullijahdin päälliköksi.  Hallberg osallistui 1854 Krimin sodan aikana Viaporin puolustukseen linjalaiva Andreilla ja 1855 patteri no. 8:n päällikkönä Matosaarella.  Kesällä 1856 hän purjehti tykkiveneillä saaristossa ja toimi 1857 jälleen tullijahdin päällikkönä sekä 1858 potkurivene Bujanilla.  Vuonna 1859 Hallberg oli ensin kuljetusalus Hapsalilla ja sitten potkurifregatti Ilja Murometsilla, höyryfregatti Svetlanalla ja linjalaiva Gangutilla näiden purjehduksella Välimerelle.  Gangutilla hän toimi kontra-amiraali Nordmanin lippu-upseerina ylennettynä luutnantiksi 20.7.1859.  Sitten hän siirtyi Svetlanan mukana Kaukoitään, jossa palveli 1860-1862.  Takaisin Itämerelle Hallberg kutsuttiin 1863 ja määrättiin 25.8. varustelutyön alla olleelle uudelle potkurikorvetti Askoldille vanhimmaksi upseeriksi.  Hän erosi laivaston palveluksesta 17.4.1865 kapteeniluutnanttina.

Potkurifregatti Ilja Muromets

Potkurifregatti Ilja Muromets valmistui Amiraliteetin telakalta Arkangelista 1858.   Aluksella oli kantavuutta 3199 tonnia, pituutta 64 metriä,  Pääaseistuksena Ilja Murometsilla oli 11 kpl 30 naulaisia tykkejä.  Seuraavana kesänä se liittyi kontra-amiraali Nordmanin eskaaderiin, joka matkasi Kronstadtista Välimerelle.  Ilja Muromets palasi Itämerelle 1860 ja se poistettiin köäytöstä jo 1863.  Sen höyrykone siirrettiin rakenteilla olleeseen rannikkopanssarilaiva Kremliin ja itse alus upotettiin Kronstadtin redille..

Potkurikorvetti Askold Honolulussa.

Potkurikorvetti Askold valmistui Ohtan telakalta Pietarista 1864.  Aluksella oli kantavuutta 2217 tonnia, pituutta 66 metriä, nopeutta 11 solmua ja miehistöä 340.  Aseistuksena Askoldilla oli 17 tykkiä.  Heti valmistuttuaan se teki pitkän matkan Kaukoitään liittyäkseen Tyynenmeren laivueeseen, mutta jo 1866 se palasi takaisin Itämerelle.  Se palveli 1868-1869 Välimerellä.  Alus lähti lokakuussa 1873 pitkälle maailmanympärimatkalle kiertäen Amerikan Magalhaesin salmen kautta ja kulkien sitten Honoluluun, Shanghaihin sekä Nagasakiin ennen kuin liittyi Tyynenmeren laivueeseen vasta vuotta myöhemmin.   Se saapui lopulta takaisin Itämerelle 1876. Askold poistettiin käytöstä 1893.

Linjalaiva Andrei linkki

Höyryfregatti Svetlana linkki

Linjalaiva Gangut linkki

Georg Grundström

s. 3.9.1842

k. 18.5.1896

Otettiin merikadettikuntaan 9.10.1854.  Purjehti Itämerellä höyryfregatti Gremjaštšilla 1859 ja linjalaiva Konstantinilla 1860.  Grundström ylennettiin gardemariniksi 8.4.1861.  Hän palveli 1861-1863 potkurifregatti Osljabjalla, joka matkasi Kronstadtista Välimeren kautta New Yorkiin.  Mitsmaniksi hänet ylennettiin 30.11.1863.  Sen jälkeen Grundström siirtyi korvetti Varjagille vuosiksi 1863-1865 ja purjehti sillä New Yorkista 1864 Tyynellemerelle sikäläisiin venäläisiin satamiin.  Paluumatkan Kronstadtiin hän suoritti 1865-1866 korvetti Bogatyrilla.  Grundström ylennettiin luutnantiksi 13.1.1867.  Sitten hän palveli Kronstadtissa linjalaiva Nikolai I:llä alokkaiden tykistökoulutuksessa.  Purjehduskaudella 1868 hän oli Itämerellä höyryfregatti Smelillä.  Grundström komennettiin 1870 2. panssarilaivaeskaaderin päällikön lippu-upseeriksi.  Sitten hän palveli Itämerellä rannikkopanssarilaiva Nje tron menjalla ja  1872 fregatti Peresvetillä.  Korvetti Varjagilla Grundström oli kadettieskaaderissa 1873-1875.  Kapteeniluutnantiksi hänet ylennettiin 13.1.1876.  Sen jälkeen hän oli pitkään 1876-1881 korvetti Bojarinilla vanhempana kadettiupseerina.  Grundström ylennettiin 2. lk kapteeniksi 10.3.1885, siirrettiin everstiluutnantin arvoisena amiraliteettiin 13.1.1890 ja ylennettiin samassa yhteydessä everstiksi.  Palveluksesta hän erosi 13.1.1896 kenraalimajurina.

Höyryfregatti Gremjaštš valmistui Ohtan telakalta Pietarista 1852.  Sen kantavuus oli 1501 tonnia, pituus 58 metriä ja nopeus 9 solmua.  Aseistuksena sillä oli alkujaan 8 tykkiä.  Alus ajoi karille 17.9.1862 Kalbådagrundin lähistöllä ja viikkoa myöhemmin upposi.

Potkurifregatti Osljabja kuvattuna Alexandriassa Virginiassa 1863.

Potkurifregatti Osljabja valmistui Ohtan telakalta 1859 ja se poistettiin käytöstä 1874.  Aluksella oli kantavuutta 2980 tonnia, pituutta 80 metriä, nopeutta 10 solmua ja miehistöä 482.  Aseistuksena sillä oli 49 tykkiä.

Potkurikorvetti Bogatyr valmistui Ameraliteetin uudelta telakalta Pietarista 1860.  Aluksella oli kantavuutta 2155 tonnia, miehistöä 320 ja aseistuksena 17 tykkiä.  Bogatyr oli mukana 1862 alkaneella kontra-amiraali Popovin eskaaderin Tyynenmeren purjehduksella ja vieraili San Franciscossa.  Bogatyr teki uuden matkan Tyynellemerelle 1871-1872.  Se poistettiin käytöstä 1888.

Linjalaiva Imperator Nikolai I oli potkurilla varustettu Borodino-luokan 111-tykin alus.  Sillä oli kantavuutta 5426 tonnia, pituutta 71 metriä ja sen kuusi höyrykonetta tuottivat nopeutta 10 solmua.  Aluksen varustelua ei koskaan saatu täysin valmiiksi.  Se otettiin Uudelta Amiraliteetin telakalta keväällä 1861 ja sillä tehtiin koeajoja Kronstadtin lähistöllä saman kesän aikana.  Alusta käytettiin laivatykistön koululaivana 1862-1866, mutta sen jälkeen se ei enää lähtenyt merelle.  Imperator Nikolai I poistettiin käytöstä 1874.

Höyryfregatti Smelij valmistui Ohtan telakalta Pietarista 1859.  Aluksella oli kantavuutta 1784 tonnia, pituutta 61 metriä, nopeutta 10 solmua ja miehistöä 210.  Alunperin sillä oli 8 tykkiä.  Smelille tehtiin 1868 peruskorjaus ja se sai vanhan höyryfregatti Olafin koneen.  Alus muutettiin 1879 Kronstadtissa proomuksi ja 1902 myytiin romuksi.

Rannikkopanssarilaiva Ne tron menja

Rannikkopanssarilaiva Ne tron menja valmistui Galerni-saaren telakalta Pietarista 1865.  Aluksella oli kantavuutta 3494 tonnia, pituutta 69 metriä, nopeutta 8 solmua ja miehistöä 394.  Pääaseistuksena sillä oli aluksi 17 kpl 196 mm tykkejä.  Monen uudistuksen jälkeen aluksella oli 2 kpl 203 mm ja 2 kpl 152 mm tykkejä.  Laiva poistettiin käytöstä 1905.

Linjalaiva Konstantin linkki

Korvetti Varjag linkki

Höyryfregatti Peresvet linkki

Höyrykorvetti Bojarin linkki

Karl Johan Otto Gagneur

s. Elimäki 3.5.1806

k. Viipuri 4.3.1847

Otettiin 1. suomalaiseen meriekipaasiin 30.7.1831 aliupseeriksi ja ylennettiin mitsmaniksi 13.2.1833.  Purjehti Kuurinmaan rannikolla 1834-1835 fregatti Jekaterinalla sekä linjalaivoilla Brien, Lesnoj ja Smolensk.  Purjehduskaudella 1836 Gagneur palveli linjalaiva Imperatritsa Aleksandralla.  Seuraavana kesänä hän oli tykkivene No. 10:n päällikkönä vieraillen Turussa, Viaporissa, Ruotsinsalmella ja Haminassa.  Vuosina 1838-1839 Gagneur purjehti fregatti Melpomenalla sekä linjalaivoilla Vladimir ja Ostrolenka.  Hänet ylennettiin luutnantiksi 7.4.1839.  Vuosina 1840-1842 hän palveli uudelleen Imperatritsa Aleksandralla sekä toimi jahti Golubkan päällikkönä Itämerellä.  Vielä 1843 hän oli linjalaiva Leipzigilla Viaporin redillä, kunnes erosi laivaston palveluksesta 24.1.1844 kapteeniluutnanttina.

Linjalaivat Brien, Lesnoj ja Smolensk kuvalinkki kuuluivat 80 tykin Iezekil-luokkaan.  Brien valmistui Ohtan telakalta Pietarista 1829 ja peruskorjattiin 1849 Kronstadtissa.  Alusta käytettiin pääasiassa koulutukseen Itämerellä.  Krimin sodassa se oli 1854 Viaporin puolustuksessa, kunnes marraskuussa höyryfregatti Rurik hinasi sen Kronstadtiin.  Sen jälkeen Brien ei lähtenyt enää merelle, vaan romutettiin 1860.  Lesnoj valmistui Solombalskajan telakalta Arkangelista 1836.  Sitä käytettiin koulutuspurjehduksilla Itämerellä ja Pohjanmerellä kunnes se 1850 muutettiin proomuksi Viaporissa.  Smolensk valmistui Amiraliteetin uudelta telakalta Pietarista 1831 ja sille tehtiin pitkä peruskorjaus Kronstadtissa 1841-1844.  Alusta käytettiin koulutuspurjehduksilla Itämerellä ja Pohjanmerellä.  Krimin sodan aikana se oli sijoitettu Kronstadtin sataman puolustukseen.  Kronstadtissa se myös muutettiin työpajaksi 1858.

Jahti Golubka valmistui Ohtan telakalta Pietarista 1818.  Aluksella oli pituutta 21 metriä ja aseistuksena 10 tykkiä.  Peruskorjaus sille tehtiin Ohtassa 1835.  Golubkaa käytettiin Suomenlahden majakoiden huoltokuljetuksiin 1841-1845.

Fregatti Jekaterina linkki

Linjalaiva Imperatritsa Aleksandra  kuvalinkki

Fregatti Melpomena linkki

Linjalaiva Vladimir linkki

Linjalaiva Ostrolenka linkki

Linjalaiva Leipzig linkki

Johan Hampus Furuhjelm

s. Helsinki 11.3.1821

k. Urjala 21.9.1909

Vapaaehtoiseksi 1. suomalaiseen meriekipaasiin aliupseerin arvoisena 5.4.1836, junkkariksi 19.5.1838.  Purjehti Itämerellä linjalaivoilla Berezina, Orel, Konstantin, Poltava ja Leipzig sekä fregateilla Amfitrida ja Olga.  Ylennettiin mitsmaniksi 7.7.1839.  Kirjoilla 1. suomalaisessa meriekipaasissa 1839-1859 ja sen adjutanttina 1848-1850.  Merenmittauksissa Suomenlahdella kuunari Meteorilla 1843-1844.  Furuhjelm ylennettiin luutnantiksi 27.4.1845 ja palveli vielä samana vuonna fregatti Melpomenella Itämerellä.  Siirrettiin Mustanmeren laivastoon 1846.  Palveli Mustallamerellä 1846-1847 linjalaiva Silistrijalla, fregatti Floralla sekä prikeillä Neark ja Ptolomej.  Tämän lisäksi hän oli vielä höyryfregatti Krimillä.  Furuhjelm komennettiin takaisin Itämeren laivastoon 1848 ja hän palveli Viaporin redillä vartioalus fregatti Melpomenella.  Purjehduskauden 1849 hän oli Itämerellä linjalaiva Leipzigilla.  Furuhjelm määrättiin 30.6.1850 Venäjän Amerikankomppaniaan ja hän matkusti komppanian aluksella Nikolai I:llä Kronstadtista Novoarkangelskiin (Sitkaan Alaskaan).  Vuonna 1853 hän oli parkki Knjas Menšikovin päällikkönä kreivi Putjatinin eskaaderin vierailulla Japanissa.  Furuhjelm ylennettiin kapteeniluutnantiksi 18.12.1853.  Hänet määrättiin Sahalinin saaren päälliköksi 2.8.1854, mutta hän ei voinut ottaa tehtävää vastaan käynnissä olleen Krimin sodan vuoksi.  Furuhjelm ylennettiin 2. lk kapteeniksi 27.12.1854 ja määrättiin Ajanin satamapäälliköksi sekä ylennettiin jälleen 1. lk kapteeniksi 7.8.1856.  Venäjän siirtomaiden ylipäällikkö hänestä tuli 5.12.1858.  Furuhjelm ylennettiin kontra-amiraaliksi 16.4.1865 ja nimitettiin samalla Itä-Siperian sotilaskuvernööriksi sekä Siperian laivueen ja Tyynenmeren satamien komentajaksi.  Hänet kutsuttiin takaisin Itämeren laivastoon 2.5.1870 ja ylennettiin vara-amiraaliksi 13.1.1874 sekä nimitettiin Taganrogin kaupunginprefektiksi.  Tallinnan sataman komendantti hänestä tuli 23.12.1878 ja Pietarin sataman ylipäällikkö 24.5.1880.  Furuhjelm siirrettiin laivaston reserviin 7.4.1886 ja ero palveluksesta amiraalina 2.11.1908.  Furuhjelmin mukaan on nimetty pieni merenlahti Vladivostokin eteläpuolella lähellä Kiinan rajaa.

Linjalaiva Berezina linkki

Linjalaiva Orel linkki

Linjalaiva Konstantin linkki

Linjalaiva Poltava oli 90 tykin Imperatritsa Aleksandra-luokan alus kuvalinkki.  Se valmistui 1830 ja sitä käytettiin pääasiassa harjoituksissa Itämerellä.  Alukseen tehtiin peruskorjaus 1846-1848 Aleksanteri Suuren telakalla Pietarissa.  Vuonna 1850 se osallistui pitkään purjehdukseen Man-saarelle.  Krimin sodan aikana Poltava oli kesän 1854 Viaporissa, mutta siirrettiin sitten höyryfregatin hinaamana Kronstadtiin.  Vielä 1856 se osallistui joukkojen kuljetukseen Viaporista Kronstadtiin, mutta ei lähtenyt sen jälkeen enää merelle.  Poltava poistettiin laivaston luetteloista maaliskuussa 1860.

Linjalaiva Leipzig linkki

Amfitrida ja Olga olivat Spešnij-luokan kuvalinkki fregatteja.  Amfitritrida oli Solombalskajan telakalta Arkangelista 1832 valmistunut 52 tykin alus.  Sitä käytettiin koulutukseen Itämerellä ja Krimin sotaan se osallistui Kronstadtin suojana.  Amfitrida upposi 1859 Kronstadtin pohjoisella sisääntuloväylällä.  Olga oli samalta telakalta 1827 valmistunut 54 tykin alus.  Heti valmistuttuaan se lähti amiraali Ricordin eskaaderissa Välimerelle Turkin sotaan, josta palasi Kronstadtiin vasta 1830.  Sen jälkeen sitä käytettiin koulutukseen Itämerellä ja vartioaluksena Kronstadtissa 1844-1846.  Olga romutettiin 1849.

Kuunari Meteor linkki

Fregatti Melpomena linkki

Linjalaiva Silistrija linkki

Fregatti Flora taistelussa turkkilaisia vastaan.  A.P.Bogoljubovin maalaus.

Fregatti Flora kuului Amfitrida-luokkaan.  Sillä oli pituutta 51 metriä, aseistusta 44 tykkiä ja miehistöä 359.  Alus oli valmistunut  Amiraliteetin Nikolajevin telakalta 1841.  Alus osallistui koulutuspurjehduksiin Mustallamerellä ja sotatoimien tukemiseen Kaukasian rannikolla.  Krimin sodan aikana marraskuussa 1853 Flora joutui taisteluun kolmen turkkilaisaluksen kanssa.  Seitsemän tuntia kestäneen tulituksen aikana se ampui 437 laukausta ja si itse kaksi osumaa ilman miestappioita.  Turkkilaisten lippulaiva joutui vetäytymään taistelusta hinauksessa.  Helmikuussa 1854 Flora sijoitettiin puolustusasemiin Sevastopolin sataman suulle.  Sinne se myös upotettiin 11.9.1854 ja aluksen miehistö liitettiin maavoimiin.

Priki Neark valmistui Nikolajevissa 1841.  Aluksella oli pituutta 28 metriöä ja aseistuksena 12 tykkiä.  Alusta käytettiin koulutukseen Mustallamerellä, mutta kahteen otteeseen se oli Venäjän lähettilään käytössä Konstantinopolissa.  Vuonna 1853 Neark oli vartioaluksena Sevastopolissa.  Se upotettiin Sevastopolissa 27.8.1855.

Priki Ptolomej oli valmistunut Nikolajevissa 1847 ja sitä käytettiin aluksi koululaivana Mustallamerellä sekä Välimerellä.  Alus ajautui 11.3.1852 myrskyssä hiekkasärkälle Tendran saarella.  Miehistö saatiin pelastettua ja alus myöhemmin korjattua.  Seuraavana vuonna se osallistui sotilasoperaatioihin Kaukasuksen rannikolla.  Sevastopolin piirityksen aikana Ptolomej upposi vihollistykistön tulessa.

Höyryfregatti Krim valmistui ensimmäisenä Venäjän tilaamasta neljän aluksen sarjasta Pitcherin telakalta, Nothfleetistä Britanniasta 1843.  Aluksella oli kantavuutta 1305 tonnia, pituutta 53 metriä ja nopeutta 11 solmua.  Se oli aluksi aseistamaton ja sitä käytettiin matkustajaliikenteessä reitillä Odessa-Konstantinopoli. Krimi9n sodan aikana Krim sai neljä järeää tykkiä ja se osallistui Sinopin meritaisteluun.  Taistelun jälkeen Krim hinasi linjalaiva Imperatritsa Marijan Sevastopoliin.  Krim upotettiin Sevastopolin piirityksen aikana 30.8.1855.  Sodan jälkeen se nostettiin ja romutettiin.

Kuva Furuhjelmin lahdelta.

Venäjän Amerikan komppanian parkki Knjas Menšikovin kulki 1850-luvulla Amerikan ja Venäjän Kaukoidän satamien välillä.  Kesällä 1853 purjehti Furuhjelmin komennossa Boninin saarilla yhdessä fregatti Palladan kanssa ja jatkoi sieltä amiraali Putjatinin laivueessa Japaniin.  Seuraavana keväänä alus yhdessä Palladan ja korvetti Irtyšin kanssa kuului etsintäpartioon, joka pelasti luutnantti Bošnjakin retkikunnan miehistöä. Seuraavina vuosina Knjas Menšikovin  purjehti Pohjoisella Tyynellämerellä suomalaisen luutnantti von Weymarnin komennossa.

Knut Oskar Fock

s. Kemiö 25.5.1815

k. Helsinki 13.6.1848

Fock oli kadettina Haminan kadettikoulussa 1831-1836, mutta jätti kurssin kesken ja liittyi 28.4.1836 vapaaehtoisena aliupseerina Itämeren laivastoon.  Samana vuonna hän purjehti Itämerellä linjalaiva Pamjat Azovalla ja 1837 tykkiveneillä Suomen saaristossa.  Fock ylennettiin junkkariksi 20.5.1838.  Sitten hän palveli 1838-1841 Itämerellä linjalaivoilla Borodino, Imperator Aleksandr I ja Sviatoi Georgij Pobedonosets.  Mitsmaniksi Fock tuli 13.1.1839 ja hän oli kirjoilla 1. Suomen meriekipaasissa vuodesta 1839 aina kuolemaansa saakka.  Tästä ajata hän oli 1844-1848 ekipaasin adjutanttina.  Fock purjehti Suomen satamien väliä kesällä 1842 kuljetusalus Amerikalla ja 1843 Itämerellä linjalaiva Leipzigilla.  Seuraavana purjehduskautena hän oli suomalaisen tullijahdin päällikkönä.  Fock ylennettiin luutnantiksi 27.4.1845 ja sen kesän hän palveli uudelleen Leipzigilla.  Oltuaan 1846 tullijahdin päällikkönä oli Fock 1847 vielä kolmannen kerran linjalaiva Leipzigin upseerina.

Linjalaiva Pamjat Azovan pienoismalli.

Pamjat Azova ja Borodino oliva 80 tykin Iezekill-luokan linjalaivoja.  Pamjat Azova oli valmistunut Solombalskajan telakalta Arkangelista 1832.  Sitä käytettiin pelkästään koululaivana Itämerellä.  Vuonna 1848 se muutettiin proomuksi Kronstadtissa ja romutettiin 1853.  Borodino valmistui samalta telakalta 1830.  Sen historia oli jokseenkin samanlainen kuin sisaraluksensakin ja se muutettiin proomuksi Kronstadtissa 1847.

Linjalaiva Imperator Aleksandr I linkki

Linjalaiva Sviatoi Georgij Pobedonosets linkki

Kuljetusalus Amerika linkki

Linjalaiva Leipzig linkki

Balthasar Fleischer

Fleischer oli aikaisemmin Ruotsin palveluksessa, mutta siirtyi 17.5.1836 Venäjän Itämerenlaivastoon luutnantin arvoisena.  Hän purjehti Itämerellä vuosina 1836-1837 linjalaiva Katsbahilla.  Sen jälkeen Fleischer siirrettiin Mustanmeren laivastoon.  Hän palveli vuoteen 1840 Abhasian rannikolla linjalaiva Silistrijalla, fregatti Agatopolilla ja priki Merkurilla sekä osallistui Šapsuhon maihinnousuun.  Irtisanottu laivastosta 24.3.1841.

Linjalaiva Katsbah kuului Iezekil-luokkaan kuvalinkki.   Alus oli valmistunut Solombalskajan telakalta Arkangelista 1828 ja siinä oli aseistuksena 80 tykkiä.  Katsbahia käytettiin pääasiassa harjoituspurjehduksilla Itämerellä.  Puolan kapinan aikana 1831 se kuljetti joukkoja tukemaan Liepajan puolustusta.  Alukselle tehtiin pitkä perukorjaus 1837-1842 Kronstadtissa. Sen jälkeen se osallistui kesä-elokuussa 1844 pitkälle purjehdukselle Pohjanmerelle Dogger-matalikolle saakka.  Krimin sodan aikana Katsbah oli suojaamassa Kronstadtin pohjoista sisääntuloväylää.

Linjalaiva Silistrijan sisaralus Imperatritsa Marija.

Linjalaiva Silistrija kuului Imperatritsa Marija-luokkaan.  Alus valmistui Amiraliteetin päätelakalta Nikolajevista 1835.  Sillä oli kantavuutta 3640 tonnia, pituutta 59 metriä ja 88 tykkiä.  Alus kuljetti joukkoja Kaukasuksen sotiin ja otti osaa harjoituksiin Mustallamerellä.  Vuodesta 1852 sitä käytettiin proomuna Sevastopolissa.  Krimin sodan aikana se oli Sevastopolin eteläisen lahden suojana ja upotettiin syyskuussa 1854 sotasataman laivaväylän tukkeeksi.

Fregatti Agatopol kuului Tenedos-luokkaan kuvalinkki. Alus valmistui Amiraliteetin telakalta Nikolajevista 1834.  Sillä oli pituutta 52 metriä ja aseistuksena 60 tykkiä.   Agatopol toimi 1840-luvun alkuun sotatoimissa Kaukasian rannikolla ja sen jälkeen harjoituksissa Mustallamerellä.  Fregatti romutettiin 1853.

Priki Merkuri taistelussa kahta turkkilaisalusta vastaan 1829 Ivan Aivazovskin maalauksen mukaan.

Priki Merkuri valmistui Sevastopolin telakalta 1820.  Aluksella oli kantavuutta 445 tonnia, pituutta 29 metriä, 18 tykkiä ja miehistöä 216.  Alkuvuosina se osallistui koulutuspurjehduksiin Mustallamerellä vuoteen 1827 ja sen jälkeen 1828-1829 Turkin sotaan, jossa se vaurioitui niin, että joutui pitkäaikaiseen korjaukseen.  Vuodesta 1837 se oli mukana Kaukasian sodissa. Krimin sodan aikana Merkuria käytettiin proomuna Sevastopolissa.

Gustaf Adolf Enckell

s. Porvoo 2.10.1823

k. hukkui Viaporin edustalla 5.5.1853

Otettiin merikadettikuntaan 11.6.1838 ja ylennettiin gardemariniksi 31.1.1841.  Enckell purjehti Itämerellä linjalaiva Imperator Piotr I:llä 1842.  Hänet ylennettiin mitsmaniksi 11.1.1843 ja korotettiin laivaston upseeriluokkaan.  Encklell siirrettiin Mustanmerenlaivastoon 28.5.1844.  Vuosina 1844-1846 hän palveli korvetti Orestilla ja priki Eneillä Kaukasian rannikolla.  Purjehduskaudella 1847 hän oli vartioalus priki Telemakilla Sevastopolin redillä.  Seuraavana kesänä hänet siirrettiin höyryfregatti Bessarabialla Nikolajevista Ismailiin ja kirjattiin Tonavanlaivueeseen.  Enckell ylennettiin luutnantiksi 15.4.1849 ja siirrettiin takaisin Itämerenlaivastoon.  Hänet määrättiin 6.2.1850 Viaporin varuskunnan päällikön ja sotakuvernöörin vara-amiraali Lermontovin adjutantiksi.  Enckell toimi Viaporin redillä vartioalus Utšenikin päällikkönä 1850-1851.  Sen jälkeen hän purjehti linjalaiva Emgeitenillä Tanskan vesillä sekä Viaporin redillä priki Ulissilla ja kuunari Strelalla.  

Linjalaiva Imperator Piotr I kuului Imperator Aleksandr luokkaan kuvalinkki.  Amiraliteetin telakalta Poietarista 1829 valmistuneella aluksella oli kantavuutta 4413 tonnia, pituutta 60 metriä, 110 tykkiä ja 1000 hengen miehistö.  Laivaa käytettiin pääasiassa koulutuspurjehduksilla Itämerellä.  Peruskorjaus alukselle tehtiin 1849-1850 Kronstadtissa.  Krimin sotaan se osallistui Kronstadtin puolustuksessa estämässä hyökkäjiän pääsyä sotasatamaan Kronšlotin linnoituksen kohdalla.  Vuoden 1855 jälkeen se ei enää lähtenyt merelle, riisuttiin aseista ja poistettiin laivaston rekisteristä 1863.

Korvetti Orest valmistui Nikolajevista 1836.  Aluksella oli pituutta 36 metriä ja aseistuksena 21 tykkiä.  Harjoituspurjehdusten lisäksi se osallistui joukkojenkuljetukseen Kaukasiaan 1851-1853.  Krimin sodan aikana Orest kuului Sevastopolin puolustuslinjaan tukikohdan väylällä, minne se upotettiin syyskuussa 1854.  Alus nostettiin maaliskuussa 1859 ja lahjoitettiin Hersonin luostarille.

Priki Enej valmistui Amiraliteetin Nikolajevin telakalta 1842.  Aluksella oli pituutta 32 metriä ja parhaimmillaan 16 tykkiä.  Krimin sotaan saakka sitä käytettiin pääasiassa Kreikan saaristossa.  Krimin sodan alussa Enej kuului vara-amiraali Nahimovin eskaaderiin, joka toimi Mustanmeren länsi- ja etelärannikoilla.  Sen jälkeen Enej palasi Sevastopoliin, jonka puolustuksen aikana se upotettiin sotasataman suulle.  Sodan jälkeen se nostettiin ja sitä käytettiin apualuksena.

Priki Telemak kuvalinkki valmistui Ohtan telakalta Pietarista 1828.  Sillä oli pituutta 30 metriä ja aseistuksena 20 tykkiä. Alus siirtyi Itämereltä vara-amiraali Heydenin eskaaderiin estämään Dardanellien salmen liikennettä Turkin sodan aikana.  Useimpien venäläisalusten palattua sodan jälkeen Itämerelle jäi Telemak toimimaan Välimerelle ja liitettiin sitten Mustanmeren laivastoon.Alus peruskorjattiin 1836 Nikolajevissa, se oli vartioaluksena Odessan redillä 1843-1844 ja Sevastopolin 1845-1852.  Telemak romutettiin Sevastopolissa 1852.

Höyryfregatti Bessarabian pienoismalli.

Höyryfregatti Bessarabialla kuului neljän aluksen sarjaan, jonka Venäjä tilasi Britanniasta 1840-luvun alussa Mustanmeren laivastolle.  Bessarabia valmistui Pitcherin telakalta Northfleetistä 1843.  Sillä oli kantavuutta 1305 tonnia ja pituutta 55 metriä.  Aseistuksena aluksella oli 8 tykkiä.  Krimin sodan alussa Bessarabia kaappasi Anatolian rannikolla turkkilaisen höyrylaiva Medzhari-Tedzaretin toi sen Sevastopoliin.  Alus upposi Sevastopolin lähelle elokuussa 1855.  Se nostettiin tammikuussa 1860, mutta harkkinnan jälkeen päätettiin olla korjaamatta ja romutettiin.

Linjalaiva Emgeiten kuului Imperatritsa Aleksandra-luokkaan kuvalinkki.  Se oli valmistunut 1829, aluksella oli kantavuutta 3500 tonnia, 94 tykkiä ja 850 hengen miehistö.  Alusta käytettiin pääasiassa harjoituspurjehduksilla Itämerellä.  Se oli 1841-1846 pitässä peruskorjauksessa Pietari Suuren telakalla Pietarissa.  Krimin sodassa alus osallistui Kronstadtin puolustukseen sotasataman suulla.  Vuoden 1855 jälkeen se otettiin reserviin ja romutettiin Kronstadtissa 1858.

Priki Uliss Valeri I. Šiljajevin maalauksen mukaan.

Priki Uliss valmistui Amiraliteetin telakalta Pietarista 1843.  Sillä oli pituutta 30 metriä ja aseistuksena 20 tykkiä.  Se toimi vartioaluksena Viaporissa 1851-1852 sekä Kronstadtissa 1854-1859.  Sen jälkeen se otettiin reserviin, kunnes myytiin romuksi 1860.

Kuunari Strela linkki

Carl Gustaf Brakel

s. 12.2.1823 Pirkkala

k. 11.1.1906 Pirkkala

Otettiin Aleksanterinkadettikunnan merikomppaniaan 17.1.1831 ja siirrettiin merikadettikuntaan 29.10.1833 sekä ylennettiin gardemariniksi 21.1.1839.  Purjehti Itämerellä linjalaivoilla Vladimir, Imperator Aleksandr I ja Ostrolenka 1839-1842.  Ylennettiin mitsmaniksi 20.1.1841.  Purjehduskaudella 1843 Brakel osallistui merenmittauksiin Suomenlahdella priki Ohtalla.  Hänet siirrettiin 1. suomalaiseen meriekipaasiin 1.4.1844 ja oli sen kirjoissa 1844-1858.  Brakel purjehti linjalaiva Leipzigilla Itämerellä ja Pohjanmerellä 1844-1845.  Hänet ylennettiin luutnantiksi 1846 ja palveli sitten linjalaiva Narvalla matkalla Arkangelista Kronstadtiin.  Vuonna 1847 hän oli Leipzigilla ja fregatti Melpomenella Itämerellä sekä Pohjanmerellä.  Samalla fregatilla hän jatkoi 1849-1850 palvellen myös linjalaiva Finlandilla Suomenlahdella.  Seuraavat kaksi vuotta Brakel oli merenmittauksessa höyrylaiva Pospešnilla.  Krimin sotaan hän osallistui 1854 Viaporissa linjalaiva Andreilla ja 1855 tykkivene No. 23:n päällikkönä Viaporin tykkivene-eskaaderissa sekä linnoituksen pommituksen aikana Santahaminan ykköspatterin päällikkönä.  Sodan jälkeen 1857-1859 Brakel oli vartioalus Treskin päällikkönä Viaporissa.  Kapteeniluutnantiksi hänet ylennettiin 29.4.1858.  Purjehduskauden 1860 hän toimi vielä uudelleen höyrylaiva Pospešnin päällikkönä.  Reserviin Brakel siirrettiin 20.5.1861 ja vapautettiin lopulta palveluksesta 17.2.1868 2. lk kapteenin arvoisena.

Linjalaiva Imperator Aleksandr I kuva oli samannimisen luokan ensimmäinen alus.  Se valmistui Amiraliteetin telakalta Pietarista 1829 ja peruskorjattiin Kronstadtissa 1839.  Alus osallistui koulutuspurjehduksiin Itämerellä ja Pohjanmerellä sekä kuljetti joukkoja Kuurinmaalle Puolan kapinan kukistamiseen 1831.  Aluksella oli kantavuutta 4413 tonnia, pituutta 60 metriä, 1000 hengen miehistö ja aseistuksena 110 tykkiä.  Se romutettiin Kronstadtissa 1854.

Ohtan sisaralus priki Telemak.

Priki Ohta oli ensimmäinen alus nimeään kantaneesta 11 prikin luokasta.  Ohtan telakalta Pietarista 1827 valmituneella aluksella oli pituutta 30 metriä ja aseistuksena 20 tykkiä.  Heti valmistuttuaan Ohta purjehti kontra-amiraali Heydenin eskaaderissa Välimerelle ja osallistui 1828 Navarinon meritaisteluun turkkilaisia vastaan.  Kronstadtiin se palasi vasta 1830.  Sen jälkeen se toimi 1832-1834 vartioaluksena Viaporissa ja osallistui monina kesinä merenmittauspurjehduksiin Suomenlahdella ja Pohjanlahdella.  Kahtena kesänä aluksella purjehti nuoria upseereita tutustumassa eri Itämeren satamiin.  Ohta romutettiin Kronstadtissa 1847. 

Linjalaiva Vladimir linkki

Linjalaiva Ostrolenka linkki

Linjalaiva Leipzig linkki

Linjalaiva Narva linkki

Fregatti Melpomena linkki

Linjalaiva Finland linkki

Linjalaiva Andrei linkki

Vartioalus Tresk linkki

Carl Born

s. Viapori 12.9.1793

k. Porvoo 30.6.1845

Luotsintalo Kullakojan on ainoa Jussarössä jäljellä oleva rakennus Bornin ajalta.

Born oli merikapteenina Ruotsin kauppalaivastossa.  Otettiin 19.1.1831 mitsmanina 1. suomalaiseen meriekipaasiin.  Hän purjehti Itämerellä fregatti Jekaterinalla ja oli 1832 suomalaisen tullijahdin päällikkönä.  Vuosina 1834-1835 Born palveli Itämerellä linjalaivoilla Krasnoi, Narva, Sviatoi Georgij Pobedonosets ja Vladimir.  Hänet ylennettiin luutnantiksi 9.4.1836, minkä jälkeen hän oli uudelleen tullijahdin päällikkönä.  Purjehduskaudella 1837 hän toimi tykkivene No. 9:n päällikkönä Suomenlahdella ja Pohjanlahdella.  Sen jälkeen Born purjehti Välimerelle kauppapriki Sulinin päällikkönä 1838-1839.  Vuosina 1842-1844 hän johti Jussarön kaivosvankilaa valvonutta sotilaskomennuskuntaa.  Born erosi laivaston palveluksesta 17.9.1844 kapteeniluutnantin arvoisena ja toimi sen jälkeen Loviisan luotsipiirin päällikkönä.

Krasnoi ja Narva olivat 80 tykin Iezekil-luokan linjalaivoja, ks. kuvalinkki.  Krasnoi oli valmistunut Solombalskajan telakalta Arkangelista 1830 ja Narva vuotta aiemmin.   Molemmat palvelivat koko uransa ajan kolutuspurjehduksissa Itämerellä ja muutettiin proomuiksi Viaporissa 1844.

Linjalaiva Vladimir 92 tykin Imperatritsa Aleksandra-luokan alus.  Sen sisarlaivasta Lefortista on kuvalinkki. Alus oli valmistunut 1834 ja palvellut koulutuspurjehduksissa Itämerellä sekä 1844 Pohjanmerellä.  Se osallistui Krimin sotaan 1854 Viaporin suojana ja siirrettiin sitten höyryfregatti Smelin hinauksessa Kronstadtiin.  Vuosina 1856-1857 se kuljetti lastia Kronstadtin ja Tallinnan välillä, kunnes muutettiin 1860 Kronstadtissa kelluvaki nosturiksi.

Fregatti Jekaterina linkki

Linjalaiva Sviatoi Georgij Pobedonosets linkki

Axel Fredrik Boije af Gennäs

s. Tyrväntö 21.6.1828

k. Le Cannet, Ranska 18.3.1903 

Hänet otettiin merikadettikuntaan 1.4.1840 ja ylennettiin gardemariniksi 31.8.1844.  Boije purjehti 1845-1851 Itämerellä linjalaivoilla Lefort, Arjol, Rossija ja Konstantin, fregatti Proserpinalla, kuunari Strelalla ja luggeri Oranienbaumilla.  Hänet ylennettiin mitsmaniksi 2.9.1946 ja luutnantiksi 18.12.1850.  Boije määrättiin 1854 Poriin valvomaan 15 tykkiveneen rakentamista.  Työ jäi kesken ranskalais-brittiläisen laivaston saapuessa Itämerelle.  Hänet siirtyi Turkuun kahden soutulaivaston puolipataljoonan päälliköksi ja sieltä tykkivene Sterljadilla Kronstadtiin.  Seuraavana vuonna hän palveli samalla aluksella Kronstadtin ja Pietarin välillä.  Purjehduskauden 1856 Boije toimi Suomen sisävesien mittauksissa ja 1857 suoritti höyrykorvetti Bajanin vanhimpana upseerina matkan Ranskasta Kronstadtiin.  Seuraavana vuonna hän oli mukana brittiläisen eskaaderin suorittaessa lennätinkaapelin laskun Irlannista Amerikkaan.  Sen jälkeen hän palasi Venäjälle Välimeren, Konstantinopolin ja Nikolajevin kautta.  Boije ylennettiin kapteeniluutnantiksi 1859.  Höyryfregatti Olegin vanhimpana upseerina hän toimi matkalla Kronstadtista Välimerelle 1860-1861 ja paluumatkan teki höyryfregatti General-Admiralilla 1862.  Hänet ylennettiin 2. lk kapteeniksi 13.1.1866, 1. lk kapteeniksi 13.1.1870 ja kontra-amiraaliksi 3.9.1881.  Boije sai eron aktiivipalveluksesta sairauden vuoksi  3.10.1881.

Lefort oli Imperatritsa Aleksandra-luokan linjalaiva.  Siitä on kuva sisaraluksen Ne tron menjan kohdalla (linkki).  Lefort oli 84 tykin linjalaiva ja valmistui Pietarista 1835.  Sillä oli kantavuutta 3500 tonnia, pituutta 58 metriä ja 756 hengen miehistö.  Lefort oli 22.9.1857 matkalla kolmen muun linjalaivan kanssa Tallinnasta Kronstadtiin, kun se joutui myrskyyn Suursaaren ja Tytärsaaren välillä.  Alus kallistui, oikeni takaisin ja kallistui uudelleen upoten runsaan viiden meripenikulman päähän Tytärsaaresta.  Koko miehistö ja matkustajina olleet miehistön perheet (yhteensä 826 ihmistä) hukkuivat.  Tutkimuksissa epäiltiin aluksella olleen liian vähän painolastia tai tykkiluukut avoinna tuomassa raikasta ilmaa matkustajille.

Linjalaiva Orel on Iezekil-luokkaa, josta on kuva Berezinan kohdalla (linkki).  Alus valmistui Solombalskajan telakalta Arkangelista 1833.  Sitä käytettiin vuoyteen 1848 harjoituspurjehduksiin Itämerellä, kunnes se muutettiin proomuksi Viaporissa.  Aluksessa oli 80 tykkiä.

Linjalaiva Rossija oli Imperator Aleksandr-luokkaa, josta on kuva Sviatoi Georgij Pobedonosetsin kohdallalinkki).  Alus oli yksi suurimmista Venäjän linjalaivoista.  Sillä oli kantavuutta 4904 tonnia, pituutta 63 metriä ja aseistuksena eri aikoina 120-128 tykkiä.  Rossija valmistui Amiraliteetin telakalta Pietarista 1839.  Alusta käytettiin koulutukseen Itämerellä 1853 saakka.  Krimin sotaan se osallistui Viaporissa.  Linnoituksen pommituksen aikana 1855 se suojasi Kustaanmiekan salmea.  Tällöin Rossija sai 85 vihollistykistön osumaa.  Vuodesta 1857 sitä käytettiin kasarmina Viaporissa ja 1860 se myytiin romuksi.

Tykkivene Sterljad.

(

Tykkivene Sterljad valmistui Turussa 1854.  Aluksella oli kantavuutta 179 tonnia, pituutta 33 metriä ja 200 hv kone, joka tuotti nopeutta 7 solmua.  Aseistuksena aluksella oli 2 kp 214 mm ja yksi 174 mm tykki.  Sterljad toimi esikuvana Krimin sodan aikana rakennetulle suurelle Shestakov-luokan tykkivenesarjalle.  Alus otettiin palveluksesta maaliskuussa 1869, riisuttiin aseista ja asetettiin reserviin Kronstadtin satamaan.  Se poistettiin laivaston luettelosta elokuussa 1871 ja myytiin romuksi.

Höyryfregatti Oleg.

Höyryfregatti Oleg oli aikansa mittapuun mukaan 57 tykillä vahvasti aseistettu.  Aluksen kantavuus oli 4353 tonnia, pituus 77 metriä. nopeus 11 solmua ja sillä oli miehistöä 575.Valmistuttuaan 1860 se palveli suurimman osan ajasta Välimerellä.  Alus ajoi karille Ranskan vesillä 1861 ja sitä korjattiin Toulonissa.  Palattuaan Itämerelle se kävi uudelleen karilla Ahvenanmaalla 1863.  Oleg teki vielä pitkän purjehduksen Välimerelle ja palasi sitten 1865 koulutukseen Suomenlahdelle.  Tällaisella koulutuspurjehduksella 1869 se törmäsi yhteen kelluvan patterin Kremlin kanssa ja sai vuodon aluksen konehuoneen lähelle.  Oleg upposi 15 minuutissa 60 metrin syvyyteen Suursaaren ja Somerin välille.

Linjalaiva Konstantin linkki

Fregatti Proserpina linkki

Kuunari Strela linkki

Luggeri Oranienbaum linkki

Höyrykorvetti Bajan linkki

Höyryfregatti General-Admiral linkki

Mauritz Ferdinand Blåfield

s. Nokia 3.4.1825

k. Pietari 24.1.1856

Blåfield otettiin merikadettikuntaan 30.3.1839. ylennettiin gardemariniksi 31.8.1844 ja mitsmaniksi 2.9.1846.  Hän purjehti linjalaiva Andreilla Pohjanmerellä 1847.  Vuosina 1848-1850 Blåfield palveli linjalaivoilla Sviatoi Georgij Pobedonosets ja Sysoj Veliki, fregatti Tsarevnalla ja höyryfregatti Kamtšatkalla Itämerellä.  Hänet ylennettiin luutnantiksi 18.12.1850.  Purjehduskaudella 1851 Bläfield palveli vartioaluksella fregatti Korolj Niderlandskilla Kronstadtin redillä.  Vuosina 1852-1853 hän oli uudelleen Sviatoi Georgij Pobedonosetsilla sekä höyryfregatti Hrabryilla.  Krimin sotaan Blåfield osallistui 1854 linjalaiva Ne tron menjalla Kronstadtin redillä ja 1855 korvetti Knjaz Varšavskilla Kronstadtin pohjoisella puolustuslinjalla.

Imperator Aleksandr-luokan linjalaiva.

Sviatoi Georgij Pobedonosets kuului suurimpiin Venäjän 110 tykin Imperator Aleksandr-luokan linjalaivoihin.  Se valmistui Amiraliteetin telakalta Pietarista 1830.  Aluksella oli kantavuutta 4413 tonnia, pituutta 60 metriä ja 1000 hengen miehistö.  Alus osallistui muuten harjoituksiin Itämerellä, paitsi 1850 Man-saaren vierailulla.  Krimin sodan aikana se suojasi Kronstadtissa Kronšlotin linnoitusta.  Alus romutettiin Kronstadtissa 1858.

Fregatti Korolj Niderlandskij valmistui Amiraliteetin telakalta Pietarista 1829.  Aluksen nimi oli alunperin Prints Oranskii (Oranjen prinssi) keisari Alenteri I langon mukaan.  Tämän tultua 1840 maansa kuninkaaksi alus sai seuraavana vuonna uuden nimen Korolj Niderlandskij (Alankomaiden kuningas).  Laivalla oli kantavuutta 1950 tonnia, pituutta 49 metriä ja miehistöä 430.  Aseistuksena sillä oli 54 tykkiä.  Alusta käytettiin koulutuspurjehduksilla Itämerellä 1849  saakka ja 1830 se vieraili Atlantilla mm. Islannissa.  Sitten Korolj Niderlandskij oli vartioaluksena Kronstadtissa 1850-1853 ja mukana tukikohdan puolustuksessa seuraavana vuonna.  Se romutettiin 1858.

Sysoj Veliki oli viimeisenä rakennettu Iežekil-luokan 74 tykin linjalaiva.  Luokan aluksesta Azovista on kuva linkissä.  Sysoj Veliki valmistui Solombaskajan telakalla Arkangelissa 1849.  Vuoteen 1853 se osallistui harjoituspurjehduksiin Itämerellä ja sen jälkeen Krimin sotaan suojaten Kronstadtin sotasataman sisääntuloa vuosina 1854-1855.  Sodan jälkeen se muutettiin 58 tykkiseksi fregatiksi 1858 ja sen nimeksi tuli Narva.  Laivaa säilytettiin Kronstadtin satamassa ja poistettiin laivaston luettelosta 1863.

Knjaz Varšavski oli Amerikasta 1830 ostettu 30 tykin korvetti.  Aluksella oli pituutta 50 metriä ja 380 hengen miehistö.  Itämeren harjoitusten lisäksi se osallistui pitkälle Välimeren purjehdukselle 1845-1846 vieraillen Napolissa saakka.  Krimin sodan aikana alus oli mukana Kronstadtin puolustuksessa.  Sen jälkeen se palveli vartioaluksena Kronstadtissa, missä myös romutettiin 1863.

Linjalaiva Andrei linkki

Höyryfregatti Kamtšatka  linkki

Linjalaiva Ne tron menja linkki

Höyryfregatti Hrabryj linkki

Carl von Behr

s. Viro 31.10.1804

k. Helsinki 24.11.1875

Oltuaan ylioppilaana Tartossa tuli Behr suomalaisen meriekipaasin palvelukseen aliupseeriksi 18.3.1831.  Osallistui 1835  purjehduksiin linjalaiva Berezinalla Hiidenmaan rannikolla ja matkalle fregatti Elisavetalla Danzigiin.  Behr ylennettiin mitsmaniksi 10.1.1836 ja hän palveli samana vuonna Itämerellä linjalaiva Feršampenuazilla ja fregatti Dianalla.  Seuraavana kesänä hän oli mukana tykkiveneosaston siirrossa Viaporista Turkuun.  Vuosina 1838-1843 Behr palveli Itämerellä linjalaivoilla Berezina, Prohor, Iezekil ja Leipzig.  Hänet ylennettiin luutnantiksi 11.4.1841.  Sitten hänet siirrettiin 1844 Mustanmeren laivastoon, jossa hän 1844-1845 palveli velipuolensa August von Behrin tapaan korveteilla Andromaha ja Pilad sekä kuunari Drotikilla Abhasian rannikolla, kunnes hänet komennettiin takaisin Itämeren laivastoon.  Purjehduskaudella 1847 hän oli jälleen linjalaiva Leipzigilla, jonka purjehdus ulottui tuolloin Pohjanmerelle saakka.  Lopulta Behr palveli 1849-1851 Itämerellä linjalaiva Finlandilla.  Hänet ylennettiin kapteeniluutnantiksi 13.1.1852 ja siirrettiin sen jälkeen maahenkilökuntaan.  Behr nimitettiin 26.4.1854 luotsi- ja majakkalaitoksen tarkastajaksi majurin arvoisena ja vuosina 1857-1862 hän toimi Viipurin luotsipiirin päällikkönä.  Behr ylennettiin everstiluutnantiksi 1862 ja everstiksi 2.5.1869.

Linjalaivat Berezina linkki, Iezekil ja Leipzig olivat kaikki samaa Iezekil-luokkaa.  Niiden sisarlaivasta Azovista on blogissa kuva Berezinaa käsittelevän artikkelin kohdalla oheisessa linkissä.  Iezekil valmistui Solombalskajan telakalta Arkangelista 1826.  Sillä oli kantavuutta 3000 tonnia, pituutta 54 metriä ja 80 tykkiä.  Alus osallistui 1827-1830 Turkin sotaan Välimerellä ja mm. Navarinon meritaisteluun.  Se peruskorjattiin Kronstadtissa 1831-1832 ja oli sen jälkeen harjoituspurjehduksissa Itämerellä vuoteen 1842, kunnes muutettiin Viaporissa proomuksi ja lopulta romutettiin 1849.  Leipzig valmistui Arkangelista 1836.  Se osallistui harjoituksiin Itämerellä ja Pohjanmerellä, kunnes muutettiin proomuksi Viaporissa 1850.

Elisaveta ja Diana olivat Spešnij-luokan fregatteja, joita vuosina 1801-1844 rakennettiin kaikkiaan 34 kpl.  Blogissa on kuva laivojen sisaraluksesta Avrorasta, ks. linkki Elisaveta rakennettiin pikavauhtia Amiraliteetin Pietarin telakalla 1828 ja se liittyi samana syksynä Turkin sotaan Välimerelle lähteneeseen eskaaderiin.  Alus osallistui taisteluihin Kreikan saaristossa ja palasi Kronstadtiin vasta 1831.  Sen jälkeen se oli mukana  harjoituksissa Itämerellä, kunnes muutettiin työpajaksi Kronstadtiin 1838.  Diana valmistui Pietarista 1834 ja osallistui harjoituksiin Itämerellä 1850 saakka, kunnes muutettiin työpajaksi ja romutettiin 1854.

Linjalaiva Feršampenuaz valmistui Ohtan telakalta Pietarista 1834.  Aluksella oli pituutta 57 metriä ja aseistuksena 82 tykkiä.  Vuoteen 1852 se osallistui harjoituspurjehduksiin Itämerellä ja peruskorjattiin 1848-1849 Kronstadtissa. Krimin sodan aikana se osallistui Kronstadtin puolustukseen.  Vuodesta 1855 se oli ankkurissa Kronstadtin satamassa eikä lähtenyt enää merelle.  Alus poistettiin laivaston rekisteristä keväällä 1860.  Blogissa aiemmin kuvattu Vyborg oli sen sisaralus, ks. linkki.

Selafail-luokan linjalaiva

Prohor oli 74 tykin linjalaiva, joka kuului Selafail-luokkaan.    Se oli valmistunut 1823 Solombalskajan telakalta Arkangelista ja sillä oli kantavuutta 2700 tonnia, pituutta 54 metriä sekä 610 hengen miehistö.  Vuoden 1824 tulvassa se irtosi ankkuristaan Kronstadtissa, ajautui matalikolle ja oli siellä viisi vuotta ennen kuin saatiin irrotetuksi.  Alukselle oli sen jälkeen tehtävä suuri peruskorjaus.  Lopun urastaan alus palveli harjoituspurjehduksilla Itämerellä, kunnes romutettiin 1848 Viaporissa.

Kuunari Drotik oli valmistunut Nikolajevin telakalta 1839.  Sillä oli pituutta 30 metriä ja aseistuksena 16 tykkiä.  Alusta käytettiin Kaukasian rannikolla ja Kreikan saaristossa.  Krimin sodan aikana se toimi Sevastopolin lähistöllä.  Syksyllä 1855 Drotik upotettiin monien muiden alusten kanssa Sevastopolin väylän tukkeeksi.  Sodan jälkeen se nostettiin ja myytiin romuksi.

Seuraavista von Behrin aluksista on kirjoitettu aikaisemmin blogissa:

Korvetti Andromaha linkki

Korvetti Pilad linkki

Linjalaiva Finland linkki

August von Behr

k. 1881

Otettiin merikadettikuntaan 12.5.1840 ja ylennettiin gardemariniksi 1842.  Purjehti 1844 fregateilla Aleksandr Nevskij ja Proserpina sekä ylennettiin mitsmaniksi 21.8. ja siirrettiin Mustanmerenlaivastoon.  Vuosina 1845-1851 palveli Mustanmeren itärannikolla linjalaiva Uriililla, korveteilla Andromaha ja Pilad sekä fregatti Sižopolilla.  Ylennettiin luutnantiksi 6.5.1850.  Palveli sitten linjalaiva Andreilla 1852-1853.  Oli 1854 väliaikaisena päällikkönä höyrylaiva Fultonilla, joka kulki Pietarhovin ja Kronstadtin välillä.  Hän osallistui seuraavana vuonna Kronstadtin puolustukseen linjalaiva Konstantinilla.  Purjehti 1856 Kronstadtista Swinemündeen ja takaisin höyrylaiva Olafilla ja oli 1857 potkurifregatti Gromoboilla.  Sen jälkeen hän siirtyi laivanrakennusosaston virkamieheksi, kapteeniluutnantin arvoisena 1859 ja vanhempana virkamiehenä 1860.  Behr nimitettiin 2.5.1863 Pietarin satamapäällikön apulaiseksi ja ylennettiin 2. lk. kapteeniksi 13.1.1866 sekä 1.lk. kapteeniksi 13.1.1870.  Hänet siirrettiin laivaston reserviin 15.5.1871 ja vapautettiin palveluksesta kenraalimajurina 1875.

Linjalaiva Uriil.

Uriil oli 84 tykin Sultan Mahmut-luokan linjalaiva, joka valmistui Amiraliteetin Nikolajevin telakalta 1841.  Aluksella oli kantavuutta 3790 tonnia, pituutta 60 metriä ja miehistöä 750.  Uriil osallistui vuoteen 1853 harjoituspurjehduksiin Mustallamerellä ja sen jälkeen Krimin sotaan.  Aluksen ollessa korjaustöiden alaisena Sevastopolissa tuki sen tykistö kaupungin pattereita.  Syyskuussa 1854 Uriil upotettiin Sevastopolin tukikohdan väylän tukkeeksi. 

Andromaha oli 18 tykin korvetti, joka valmistui Nikolajevissa 1841.  Aluksella oli pituutta 37 metriä ja 100 hengen miehistö.  Andromaha palveli Mustanmeren lisäksi useaan otteeseen Välimerellä mm. Kreikan ja Sisilian vesillä.  Alus osallistui Krimin sodassa turkkilaisten maavoimien tulittamiseen ja palasi vaurioituneena Sevastopolin tukikohtaan, minne upposi elokuussa 1855.

Fregatti Sižopol V.A.Prohorovin litografian mukaan.

Sižopol oli 60 tykin Tenedos-luokan fregatti, joka valmistui Amiraliteetin Sevastopolin telakalta 1841.  Aluksella oli pituutta 53 metriä ja 418 hengen miehistö.  Vuoteen 1851 se osallistui harjoituspurjehduksiin Mustallamerellä, peruskorjattiin 1851 ja käytettiin sen jälkeen kadettien koululaivana.  Krimin sodan aikana alusta käytettiin partiointiin Sevastopolin edustalla, kunnes syyskuussa 1854 se upotettiin sataman sisääntuloväylälle ja miehistö liitettiin maavoimiin.  Sodan jälkeen sataman tukkinut alus räjäytettiin.

Imperatritsa Aleksandra-luokan 92 tykin linjalaiva Andrei valmistui 1846.  Vuoteen 1853 se osallistui laivaston purjehduksiin Suomenlahdella ja Itämerellä sekä 1850 Man-saaren vierailuun.  Krimin sodan aikana Andrein sijoituspaikkana oli Viapori.  Sodan jälkeen se toimi Helsingissä kasarmina, kunnes poistettiin laivaston luettelosta 1861.   Blogissa on kuva Andrein sisarlaivasta Lefortista, ks. Linkki.

Konstantin oli 82 tykin Fershampenuaz-luokan linjalaiva, joka oli valmistunut Ohtan telakalta Pietarista 1839.  Alus osallistui harjoituspurjehduksiin, kunnes sille vuosina 1852-1854 tehtiin suuri peruskorjaus ja se sai höyrykoneen.  Samalla alusta pidennettiin ja sen aseistusta vahvistettiin.  Konstantin poistettiin palveluksesta 1864.  Blogissa on kuva Konstantinin sisaraluksesta Vyborgista. Ks. Linkki.

Potkurifregatti Gromoboi.

Potkurifregatti Gromoboin rakentaminen alkoi Helsingissä Krimin sodan aikana, mutta se oli keskeytyksissä Viaporin pommituksen jälkeen.  Laivan koneisto tehtiin Pietarissa.  Lopulta alus valmistui 1857.   Sillä oli kantavuutta 3199 tonnia, pituutta 75 metriä, konetehoa 360 hv ja nopeutta 8 solmua.  Aluksen aseistuksena oli 196 mm tykkejä.  Gromoboi teki matkat Välimerelle 1858-1859 ja 1860-1861.  Siitä tehtiin koululaiva 1864.  Yhdysvaltain sisällissodan kokemusten jälkeen päätettiin, ettei aluksen kallista peruskorjausta enää suoriteta.  Gromoboi oli palveluksessa vuoteen 1872, kunnes se myytiin huutokaupalla romuksi.

Seuraavista von Behrin aluksista on aiemmin kerrottu blogissa:

Fregatti Proserpina linkki

Korvetti Pilad linkki

Höyrylaiva Olaf linkki

Herman Avellan

s. Turku 28.7.1820

k. Viipuri 20.6.1912

Tultuaan ylioppilaaksi 1838 otettiin Avellan junkkarina suomalaiseen meriekipaasiin 22.6.1839.  Hän osallistui 1839 ja 1842 purjehduksiin linjalaiva Ostrolenkalla ja 1840 merenmittaukseen priki Diomidilla Riianlahdella sekä 1843 kuunari Snegillä Suomenlahdella.  Hänet ylennettiin mitsmaniksi 1841 ja erosi palveluksesta luutnantin arvoisena 11.12.1844.  Avellan toimi muutamia vuosia virkamiehenä mm. Sortavalassa, kunnes hänet otettiin 13.8.1850 luotsilaitoksen palvelukseen alikapteenina.  Kapteeniksi hänet ylennettiin 4.6.1853.  Avellan toimi luotsipiirin päällikkönä Vaasassa 1850-1853, Oulussa 1853-1857 ja Tammisaressa 1857-1862.  Luotsilaitoksen palveluksesta Avellan erosi majurina 29.3.1862.  Sen jälkeen hän oli tullivirkamiehenä, hovioikeudenneuvoksena ja lopulta sai kamarineuvoksen arvon 1889.  Avellan kunnostautui myös useiden romaanien ja näytelmien kirjoittajana käyttäen mm. nimimerkkiä En Finne. 

Ostrolenka oli 1834 Solombalskajan telakalta Arkangelista valmistunut 80 tykin Iezekil-luokan linjalaiva.  Vuonna 1835 se kuului vara-amiraali Rikordin eskaaderiin, joka kuljetti Keisarillisen kaartin joukot Puolaan Venäjän ja Preussin yhteisiin sotaharjoituksiin.  Tämän jälkeen kesään 1846 saakka se osallistui harjoituspurjehduksiin Itämerellä, kunnes 1848 muutettiin proomuksi Viaporissa.  Blogissa on kuva Ostrolenkan sisaraluksesta Azovista.  Ks. linkki.

Priki Diomid.  Yksityiskohta V.I.Štšiljajevin maalauksesta.

Diomid oli 20 tykin priki, joka valmistui Ohtan telakalta Pietarista 1832.  Alus osallistui alkuvuosinaan harjoituspurjehduksiin Itämerellä ja Suomenlahdella, mutta myöhemmin pääasiassa sillä tehtiin merenmittauksia Suomessa ja Riianlahdella.  Vuonna 1843 Diomidille tahtiin peruskorjaus Kronstadtissa, jossa se myös romutettiin 1858.

Kuunari Snegistä on kirjoitettu aiemmin blogissa.  Ks. linkki.

Suomalaisnimisiä laivoja 3: Finland

Keisarillisessa laivastossa on ollut kaksi Finland-nimistä linjalaivaa.

Trioh Sviatitelei-luokan 74 tykin linjalaiva Finland laskettiin vesille Amiraliteetin telakalta Pietarista 1814, mutta vasta 1821 se osallistui harjoituspurjehdukseen Suomenlahdella.  Suuren tulvan aikana 19.11.1824 alus oli ankkurissa Kronstadtin satamassa, pääsi irralleen ja ajautui maihin.  Sitä ei saatu enää koskaan irrotetuksi, vaan romutettiin paikallaan 1828.

Iežekil-luokan 74 tykin linjalaiva Finland valmistui Solombalskajan telakalta Arkangelista 1840.  Kesinä 1841, 1842, 1845-1847 ja 1853 se osallistui harjoituspurjehduksiin Itämerellä ja Suomenlahdella.  Viimeksi mainittuna vuonna aluksen päällikkönä toimi suomalainen 1. lk. kapteeni (myöhempi amiraali) Fredrik Nikolai Nordmann.  Eskaaderin harjoitusristely ulottui 1844 aina Pohjanmerelle saakka.  Kesinä 1848-1850 kierrettiin Tanskan vesiä ja vierailtiin Man-saarella.  Alus osallistui Krimin sotaan Kronstadtin tukikohdan puolustuksessa ja romutettiin pian sodan jälkeen 1857.

Linjalaiva Finlandin sisaralus Iežekil-luokan linjalaiva Ažov.

Lisäksi venäläiset saivat ruotsalaisilta sotasaaliiksi 1790 Viipurinlahdella 60 tykin linjalaiva Finlandin.  Tätä 1735 valmistunutta alusta ei kuitenkaan koskaan otettu palvelukseen, vaan se romutettiin 1794.