Otto Mauritz Armfelt

s. Kangasala 24.11.1847

k. Luga 24.7.1904

Armfelt otettiin merikadettikuntaan 1858 ja ylennettiin gardemariniksi 16.4.1865.  Palveli höyryfregatti Smelillä Pohjanlahdella ja keisarillisella jahdilla Tigrillä Mustallamerellä.  Armfelt osallistui 1865-1866 höyryfregatti Dmitri Donskoilla pitkälle purjehdukselle Länsi-Afrikan rannikolle ja seuraavana syksynä toiselle ulkomaanmatkalle höyryfregatti Svetlanalla.  Hänet ylennettiin mitsmaniksi 28.8.1867 ja palveli sen jälkeen suomalaisen meriekipaasin höyryfregatti Olafilla Itämerellä sekä 1869 vahtiupseerina Kronstadtin redillä.  Armfelt suoritti voimistelulaitoksen kurssin 1870.  Sitten hän purjesti keisarillisella jahdilla Koroleva Viktorialla ja kahteen otteeseen 1873.1874 sekä 1876-1878 reviisorina monitori Veštšunilla.  Armfelt suoritti voimistelunopettajan apulaissen tutkinnon Kronstadtissa 10.1.1880.  Tämän jälkeen hän palveli höyryfregatti Admiral Greigillä Itämerellä sekä 1881-1883 barkassi No. 91:n päällikkönä Pietarhovin saattueessa.  Armfelt ylennettiin kapteeniluutnantiksi 13.1.1882 ja 2. lk. kapteeniksi 10.3.1885.  Hänet komennettiin vanhimmaksi upseeriksi monitori Veštšunille 1.11.1886.  Armfelt nimitettiin 5.11.1887 Kronstadtin voimistelukomennuskunnan päälliköksi ja siirrettiin laivaston reserviin 24.6.1889.  Hän erosi palveluksesta sairauden takia 6.5.1894 1. lk. kapteenin arvoisena.

Pietarissa, Nikolajevissa ja myöhemmin Kronstadtissa toimi 1858 lähtien merisotilaiden kunnon kohottamiseksi voimistelukomennuskunta, jossa kussakin toimi kahdeksan upseeria.  Syksyisin purjehduskauden päätyttyä sotilaille järjestettiin voimisteluharjoituksia ja painia.

Keisarillinen jahti Tigr

Tigr oli ensimmäinen keisarillinen jahti Mustallamerellä.  Se valmistui Amiraliteetin telakalta Nikolajevista 1858.  Kolmimastoilla aluksella oli neljä tykkiä.  Vaikka se oli laivaston rekisterissä 14 vuotta sitä ei tiedetä varmuudella olleen keisarillisen perheen käytössä kuin ainoastaan kerran, vuonna 1861 Aleksanteri II:n matkatessa Sevastopolista uuteen palatsiinsa Livadiaan.  Tämän jälkeen tuli tarve uuteen mukavampaan alukseen, kun perhe alkoi lomailla säännöllisemmin Mustallamerellä.

Keisarillinen jahti Koroleva Viktoria

Koroleva Viktoria (Kuningatar Viktoria) valmistui Britanniassa Joseph Whiten telakalla 1846 ja sen toi Kronstadtiin brittiläinen miehistö.  Alus rekisteröitiin Merikaartin ja Pietarin keisarillisen purjehdusseuran yhteiseen käyttöön.  Joskus sillä osallistuttiinkin purjehduskilpailuihin.  Keisarillinen perhe purjehti jahdilla monien vuosien ajan.  Eräällä tällaisella matkalla alus ajoi karille Koivistonsalmessa, mutta saatiin korjatuksi.  Purjehduskausilla 1878-1880 sitä käytettiin laivaston koulutuksessa, kunnes 1884 se poistettiin rekisteristä.

Höyryfregatti Smelij

Muista Armfeltin aluksista on kirjoitettu blogissa aiemmin.  Linkit alla:

Dmitri Donskoi ja Svetlana

Olaf

Veštšun

Admiral Greig

Peter Georg Falck

s. 23.10.1811 Kivennapa

k. 6.6.1877 Pietari

Vara-amiraali 25.4.1875.  Korotettu Suomen aateliin 18.12.1875, mutta ei introdusoitunut Suomen ritarihuoneeseen.

Falck toimi 1859-74 keisarillisen huvijahdin Aleksandrian päällikkönä.  Siipiratasalus oli valmistunut Britanniassa 1851 ja oli käytössä 1906 saakka.  Alus kulki pääasiassa Pietarin, Kronstadtin ja Pietarhovin välisellä alueella tehden kaikkiaan 326 lyhyttä matkaa.  Lisäksi sitä käytettiin Suomen saaristossa ja Laatokalla.  Aluksen aseistuksena oli kolme tykkiä, nopeutta 14 solmua, kokoa 228 tonnia ja pituutta 55 metriä.  Matalan syväyksensä (1,22 m) ansiosta se pystyi helposti kulkemaan Nevalla ja Pietarhovin väylällä.  Falckin poika Georg Peter komennettiin samannimisen uudemman keisarillisen huvijahdin päälliköksi 1908.

Keisarillinen huvijahti Aleksandria

Alexander Ebeling

(-1896)

Ebeling määrättiin keisarillisen huvijahdin Marevon päälliköksi 22.2.1890.  Alus oli valmistunut 1878 suuriruhtinas Aleksanterin käyttöön Pietarhovin vesille.  Sitä käytettiin myöhemmin keisarillisen perheen laivasaattueessa Suomen rannikoille suuntautuneilla matkoilla.  Marevo upposi Nevalla aivan Pietarin keskustassa 28.11.1910.  Uppoamisen syyksi epäiltiin tuolloin tihutyötä.  Alus nostettiin, mutta poistettiin laivaston käytöstä 1911 ja muutettiin Pyhän Aleksanteri Nevskin veljeskunnan uivaksi kirkoksi.  Se upposi 1918 ja nostettiin hieman myöhemmin, mutta tuhoutui 1919 tulipalossa.  Kooltaan Marevo oli varsin pieni, vain 85 tonnia.  Aluksen päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen Teodor Kuhlström.

Keisarillinen huvijahti Marevo

Feodor Stemman

(-1902)

Stemman toimi 1894-1899 keisarillisen huvijahdin Tsarevnan päällikkönä.  Hän teki Tsarevnalla 1894 pitkän purjehduksen Kronstadtista Kööpenhaminaan, Falmouthiin, Lissaboniin ja Sevastopoliin.  Tsarevnan päällikkönä toimi aikanaan myös suomalainen Georg Peter Falck.  Alus oli valmistunut Hullissa Britanniassa ja otettu käyttöön 1877.  Aleksanteri III:n hallituskaudella se oli aluksi keisarinna Maria Fjodorovnan käytössä.  Myöhemmin keisarillinen perhe teki aluksella kesäisin parin-kolmen viikon matkoja Suomen saaristoon.  Se vieraili usein Kotkassa, Helsingissä, Turussa ja Tammisaaressa.  Tsarevna romutettiin Kronstadtissa 1920.  Aluksella oli aseistuksena neljä tykkiä.  Sillä oli nopeutta 10,5 solmua ja kokoa 840 tonnia.

Keisarillinen huvijahti Tsarevna

Hänet määrättiin 18.12.1899 varustelun alla olleen panssariristeilijä Palladan päälliköksi.  Alus otettiin käyttöön 1901.  Pallada vaurioitui torpedohyökkäyksessä Keltaisen meren meritaistelussa kesällä 1904.  Se onnistui kuitenkin palaamaan Port Arthurin tukikohtaan, jossa se upposi japanilaisen laivasto-osaston hyökkäyksessä.  Alus nostettiin syksyllä 1905 ja korjattiin Japanissa koululaivaksi nimellä Tsuguru.  Se muutettiin 1920 miinalaivaksi.  Lopulta alus upposi vuonna 1924 ollessaan ilmavoimien harjoitusmaalina.  Palladan pääaseistuksena oli 8 kpl 152 mm tykkejä, nopeutta 19,7 solmua, kokoa 7081 tonnia ja miehistöä 570.

Panssariristeilijä Pallada

Stemman siirtyi 3.6.1901 panssariristeilijä Admiral Nahimovin päälliköksi.  Se oli otettu käyttöön 1888 ja sitä uudistettiin 1898.  Admiral Nahimov osallistui Tsushiman meritaisteluun 1905 ja sai torpedo-osuman, jonka seurauksena upposi.  Sen pääaseistuksena oli 8 kpl 203 mm tykkejä tykkitorneissa, nopeutta 16,38 solmua, kokoa 8473 tonnia ja miehistöä 572.  Aluksen päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen Vladimir Lindeström.

Panssariristeilijä Admiral Nahimov

Teodor Kuhlström

(1866-1904)

Kuhlström oli keisarillisen huvijahdin Marevon päällikkönä 13.1.1901-25.1.1903.  Alus oli valmistunut 1878 suuriruhtinas Aleksanterin käyttöön Pietarhovin vesille.  Sitä käytettiin myöhemmin keisarillisen perheen laivasaattueessa Suomen rannikoille suuntautuneilla matkoilla.  Marevo upposi Nevalla aivan Pietarin keskustassa 28.11.1910.  Uppoamisen syyksi epäiltiin tuolloin tihutyötä.  Alus nostettiin, mutta poistettiin laivaston käytöstä 1911 ja muutettiin Pyhän Aleksanteri Nevskin veljeskunnan uivaksi kirkoksi.  Se upposi 1918 ja nostettiin hieman myöhemmin, mutta tuhoutui 1919 tulipalossa.  Kooltaan Marevo oli varsin pieni, vain 85 tonnia.  Aluksen päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen Alexander Ebeling.

Keisarillinen huvijahti Marevo

Georg Peter Falck

(1862-1919)

Kontra-amiraaliksi Falck ylennettiin 19.12.1913.  Hän joutui bolshevikkien surmaamaksi Petrogradissa heinäkuussa 1919.

Falck määrättiin vastavalmistuneen hävittäjä Voiskovoin päälliköksi 29.5.1905.  Ensimmäisen maailmansodan aikana alus osallistui partiotehtäviin Kuurinmaan rannikolla ja Riianlahdella sekä miinanlaskuihin Itämerellä.  Oli keväällä 1918 mukana laivaston siirtymisessä Suomenlahden jäiden halki Helsingistä Kronstadtiin.  Alus siirrettiin 1920 Kaspian meren laivastoon, jossa palveli eri tehtävissä aina 1958 saakka kunnes romutettiin.  Sen pääaseistuksena oli alkujaan 2 kpl 75 mm tykkejä, nopeutta aikanaan erinomaiset 26 solmua, kokoa 620 tonnia ja miehistöä 90.

Hävittäjä Voiskovoi Helsingissä Korkeasaaren edustalla

Hänet määrättiin 4.5.1908 keisarillisen huvijahti Tsarevnan päälliköksi.  Alus oli valmistunut Englannissa 1874 keisari Aleksanteri II:lle, mutta sitä käytti pääasiassa vasta Aleksanteri III lyhyisiin matkoihin Pietarin lähistöllä ja Suomen saaristossa.  Hieno jahti poistettiin käytöstä 1917 ja romutettiin.  Kokoa sillä oli 840 tonnia.  Aluksen päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen Feodor Stemman.

Keisarillinen huvijahti Tsarevna

Falck määrättiin 7.12.1908 vielä keisarillisen huvijahti Aleksandrian päälliköksi.  Tämä 501 tonnin siipirataslaiva oli valmistunut 1904.  Sitä käytettiin pelkästään kuljettamaan keisarillista perhettä ja heidän vieraitaan, Pietarhovista Kronstadtiin, jossa suuremmat jahdit olivat tavallisesti ankkurissa.  Isommat huvijahdit eivät kyenneet purjehtimaan matalaa väylää Pietarhoviin.  Vallankumouksen jälkeen alusta pidettiin miinalaivojen reservissä kunnes se romutettiin 1927.

Keisarillinen huvijahti Aleksandria