s. Pietari 20.4.1880
k. Helsinki 17.8.1945
Kävi Keisari Nikolai I:n koneupseerikoulun Kronstadtissa ja otettiin koneupseerikuntaan 26.1.1904. Osallistui Ulsanin meritaisteluun ja jäi siinä japanilaisten vangiksi. Ansioluettelonsa mukaan Heyno palveli Keisarillisessa laivastossa koneupseerina panssariristeilijä Rurikilla, torpedovene No. 131:llä, taistelulaiva Slavalla, hävittäjä Molodetskillä ja torpedovene Prytkillä. Hänet ylennettiin sotavanketutensa aikana 1.1.1905 luutnantiksi. Japanista hän vapautui 1906 alussa. Heynosta tuli alikapteeni 13.1.1908, kapteeni 25.3.1912 ja everstiluutnantti 14.4.1916. Maailmansodan aikana hän osallistui Riianlahden meritaisteluun (mahdollisesti Slavalla). Heyno siirtyi Suomen laivastoon palvelukseen 27.4.1918 ja nimitettiin merivoimien esikunnan teknisen osaston päälliköksi 6.5.1919 sekä myöhemmin samana vuonna rannikkopuolustuksen teknisen osaston päälliköksi. Hänet ylennettiin insinöörikomentajaksi 10.12.1919 ja siirrettiin reserviin 28.2.3.1923 insinöörikommodorina.
Panssariristeilijä Rurik valmistautuu lähtemään merelle. |
Panssariristeilijä Rurik valmistui Itämeren telakalta Pietarista 1895. Aluksella oli kantavuutta 11930 tonnia, pituutta 133 metriä, nopeutta 18 solmua ja miehistöä 719. Pääaseistuksena sillä oli 4 kpl 203 mm tykkejä. Valmistuttuaan se siirtyi Kaukoitään, missä kuului Vladivostokin risteilijälaivueeseen. Rurik osallistui Ulsanin meritaisteluun 14.8.1904 vaurioituen niin pahoin, että miehistö upotti aluksensa, jottei se joutuisi vihollisen käsiin.
Torpedovene No. 131 valmistui Ižoran konepajalta Kolpinosta 1897. Aluksella oli kantavuutta 100 tonnia, pituutta 39 metriä ja sen 1000 hv koneet kehittivät 21 solmun maksiminopeuden. Miehistöä oli 18. Pääaseistuksena sillä oli 2 kpl 381 mm torpedoputkia. Torpedovene muutettiin 1910 satama-alukseksi ja 1921 miinanraivaajaksi, jolloin se sai nimekseen Tral. Se poistettiin käytöstä 1925.
Taistelulaiva Slava linkki
Hävittäjä Molodetskij linkki
Torpedovene Prytkij n. 1914. |
Torpedovene Prytkij valmistui Yarrow’n telakalta Glasgow’sta 1895 nimellä Sokol ensimmäisenä nimeään kantaneesta laajasta sarjasta. Aluksen nimeksi tuli Prytkij vasta vuonna 1902. Sillä oli kantavuutta 241 tonnia, pituutta 58 metriä, nopeutta testieissä perätu 30 solmua ja miehistöä 48. Pääaseistuksena oli 2 kpl 456 mm torpedoputkia ja yksi 75 mm tykki. Sille tehtiin peruskorjaus Helsingissä 1909-1910, jolloin mm. kone kokonaan uusittiin. Vuonna 1912 torpedoputket vaihdettiin 381 mm putkiin ja alus sai toisenkin 75 mm tykin. Sodan aikana siinä oli myös miinanraivausvarustus. Alusta käytettiin partiointiin ja saattotehtäviin Suomenlahdella ja Pohjanlahdella. Prytkij osallistui ”jääpurjehdukseen” Helsingistä Kronstadtiin huhtikuussa 1918 ja siirrettiin sitten kanavia pitkin Volgan laivueeseen sekä sieltä myöhemmin Kaspianmerelle. Alus poistettiin käytöstä ja romutettiin 1922.
Mielenkiintoista historian kannalta on, että Rurik on se alus, jonka miehistön urheudesta laulu nimeltään "Varjagin tuho" kertoo. Varjag luovutettiin sotakorvauskena Japanille sodan päätyttyä, mutta nimi "Rurik" ei rimmannut musiikkiin ja laulun muihin sanoihin.
VastaaPoistaJouko Heyno