 |
| Tallinnan satama Ivan Aivazovskyn maalauksen mukaan 1844. |
Tallinna kuului venäläisvalloituksen 1710 alusta asti mahdollisten suurten sotasatamasuunnitelmien joukkoon yhdessä Pärnun kanssa. Ongelmana oli kuitenkin se, ettei satama tarjonnut riittävää suojaa mereltä tulevaa hyökkäystä vastaan. Vuonna 1714 Pietari Suuri määräsi kuitenkin kaupunkiin rakennettavaksi tukikohdan laivojen rakentamista ja korjausta varten. Pietari kävi seuraavana kesänä henkilökohtaisesti tarkastamassa tukikohdan sijainnin ja mittaamassa väylän syvyyden. Jo Uudenkaupungin rauhaan 1721 mennessä oli linnoituslaitteiden rakentaminen päässyt vauhtiin. Pietarin kuoltua 1725 tukikohdan rakennustyöt keskeytyivät ja joitain pienempiä linnoituksia rakennettiin läheisille saarille.
 |
| Laivaston aluksia Tallinnan satamassa 1914. |
Tukikohta tuli uudelleen ajankohtaiseksi 1700-luvun lopun sotien aikana, jolloin se oli Itämeren laivaston käytössä ja mantereelle rakennettiinkin uusia tykkipattereita. Napoleonin sotien aikana kaupunkiin rakennettiin uusi sotasatama ja sen yhteyteen lisää linnoituksia. Krimin sodan aikana laivasto ei ollut käyttänyt lainkaan Tallinnan tukikohtaa ja linnoituksetkin osoittautuivat voimattomiksi hyökkääjää vastaan. Niinpä Tallinnan laivastotukikohta lakkautettiin 1864 ja tykkipatterit siirrettiin maalinnoituksiksi kaupungin suojaksi. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin Tallinnaan alettiin rakentaa uutta korjaustelakkaa ja konepajaa, jotka saatiin toimintaan 1902. Samalla valmistui tukikohta miinanlaskijoita varten, mutta sitä ei otettu koskaan käyttöön. Satamaan perustettiin Itämeren laivaston radioasema 1908. Sodan puhjettua suurin osa Tallinnankin satamasta siirrettiin laivaston käyttöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti