Alexander Beuerman

s. 3.6.1896

k. Helsinki 14.6.1955

Beuerman otettiin merikadettikuntaan 29.8.1910, ylennettiin gardemariniksi 13.8.1913 ja mitsmaniksi 12.8.1915.  Hänet komennettiin vahtiupseeriksi hävittäjä Steregutšille 20.8.1915.  Sitten hän toimi 28.11.1915-8.4.1918 vahtiupseerina sekä torpedo- ja tykistöupseerina hävittäjä Donskoi Kazakilla.  Beuerman ylennettiin 1917 taisteluansioidensa perusteella luutnantiksi.  Hän osallistui upseerien navigaatiokurssille Helsingissä 18.12.1917-5.4.1918 ja erosi Venäjän laivaston palveluksesta 8.4.1918.  Suomen laivastoon hän tuli torpedovene S 1:n ensimmäiseksi upseeriksi 8.4.1919 ja siirrettiin rannikkolaivaston esikuntapäälliköksi 27.6.  Meren jäätyessä joulukuussa 1919 oli jää runnonut kolmen vanhan torpedoveneen rungot puhki.  Alukset upposivat ja asiaa tutkittiin.  Vanhoilla aluksilla ei ollut paljoa sotilaallista arvoa, mutta onnettomuudesta jääkäriupseerit saivat aiheen syyttää Venäjän palveluksessa olleita meriupseereita.  Jotta todennäköinen syyllinen kommodori von Schoultz saataisiin pelastettua vieritettiin syy Beuermanin sekä kahden muun nuoremman upseerin niskoille ja heidät uhrattiin. Von Schoultz oli brittejä miellyttääkseen halunnut pitää suomalaiset torpedoveneet vesillä mahdollisimman myöhään syksyllä, kuin ne muka  olemassaolollaan jotenkin sotilaallisesti uhkaisivat Venäjää.  Aktiivipalveluksesta Beuerman erosi 7.4.1920.  Tämän jälkeen hän toimi mm. Kone ja Silta Oy;n palveluksessa.

Hävittäjä Steregutšij

Hävittäjä Steregutšij valmistui Langen telakalta Riikasta toukokuussa 1906.  Syyskuuhun 1907 saakka se luokiteltiin torpedoristeilijäksi.  Aluksella oli kantavuutta 630 tonnia, pituutta 73 metriä, konetehoa 6325 hv, mikä tuotti nopeutta 26 solmua.  Miehistönä sillä oli 7 upseeria ja 83 miestä.  Beuermanin palvelusaikana aluksen aseistuksena oli 2 kpl 102 mm ja yksi 37 mm tykki sekä 2 kpl torpedoputkia.  Laivan koneisto uusittiin 1909-1910 Crichtonilla Pietarissa.  Sodan aikana Steregutšij oli osana Suomesta toiminutta hävittäjädivisionaa.  Se oli mukana ”Jääpurjehduksella” Helsingistä Kronstadtiin huhtikuussa 1918 ja siirrettiin sitten reserviin.  Alus poistettiin laivaston rekisteristä 1925.

Hävittäjä Donskoi Kazak merellä.

Hävittäjä Donskoi Kazak kuului samaan luokkaan kuin Steregutšij, se oli myös rakennettu Riikassa ja siihen pätivät samat tekniset tiedot.  Se kuului myös sisaraluksensa kanssa samaan yksikköön.  Donskoi Kazak osallistui partiointiin Kuurinmaan rannikolla ja Riikan lahdella sekä suojasi laivaston raskaampia yksiköitä.  Se ajoi miinaan Irben salmessa Saarenmaan ja Kuurinmaan välissä 9.8.1916.  Alus vaurioitui, mutta pysyi pinnalla ja korjattiin myöhemmin Crichtonin telakalla Pietarissa.  Tällöin sen aseistusta muutettiin.  Torpedoputket poistettiin ja se sai kolmannen 102 mm tykin.  Lisäksi alus sai paikat mahdollisille kahdelle ylimääräiselle tykille.  Myös Donskoi Kazak oli Helsingissä huhtikuuhun 1918.  Sen jälkeen se asetettiin Kronstadtissa reserviin ja poistettiin rekisteristä 1925.

Donskoi Kazak ajettuaan miinaan elokuussa 1916