Fredrik Wilhelm Selin

s. 20.2.1849

k. 26.7.1922 Helsinki

Selin toimi 1884-1886 merenmittausalus höyrykuunari Sekstanin päällikkönä.  Alus oli valmistunut Englannissa 1859.  Se oli mukana vuodesta 1870 lähtien amiraali Posietin valtameripurjehduksilla ja tutkimusmatkoilla, jotka ulottuivat Amerikkaan, Japaniin, Kiinaan ja Madagaskarille sekä oli mukana löytämässä Novaja Zamljata.  Sekstan muutettiin 1892 kuljetusalukseksi ja peruskorjattiin 1910.  Helmikuussa 1918 se jäi Tallinnassa saksalaisten haltuun ja myytiin sitten Viroon.  Elokuussa 1940 se liitettiin Neuvostoliiton laivastoon.  Lopulta alus poistettiin laivaston luettelosta 1952 ja romutettiin.  Sekstanilla oli nopeutta 12 solmua ja kokoa 284 tonnia.  Aluksen päällikkönä toimi aikanaan myös suomalainen Herman von Schoultz.

Höyrykuunari Sekstan

Herman von Schoultz

s. 1827

k. 1881

Schoultz oli 1863-1864 höyrykuunari Sekstanin päällikkönä Itämeren laivastossa.  Alus oli valmistunut Englannissa 1859.  Se oli mukana vuodesta 1870 lähtien amiraali Posietin valtameripurjehduksilla ja tutkimusmatkoilla, jotka ulottuivat Amerikkaan, Japaniin, Kiinaan ja Madagaskarille sekä oli mukana löytämässä Novaja Zamljata.  Sekstan muutettiin 1892 kuljetusalukseksi ja peruskorjattiin 1910.  Helmikuussa 1918 se jäi Tallinnassa saksalaisten haltuun ja myytiin sitten Viroon.  Elokuussa 1940 se liitettiin Neuvostoliiton laivastoon.  Lopulta alus poistettiin laivaston luettelosta 1952 ja romutettiin.  Sekstanilla oli nopeutta 12 solmua ja kokoa 284 tonnia.  Aluksen päällikkönä toimi aikanaan myös suomalainen Fredrik Wilhelm Selin.

Höyrykuunari Sekstan

Carl Johan Schmidt

Schmidt toimi purjehduskaudella 1859 Priboij-luiokan tykkiveneen Plamjan päällikkönä.  Alus oli valmistunut Galernogon telakalta Pietarista kesällä 1856.  Se riisuttiin aseista 8.4.1867 ja poistettiin laivaston luettelosta sekä pian romutettiin.  Aluksen aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki, nopeutta 8,5 solmua ja kokoa 176 tonnia.

Tykkivene Plamjan sisaralus Priboij

Anton Scheele

Scheele toimi 1849 Viaporissa vartioaluksen Spešnij-luokan fregatin Melpomenan päällikkönä vartioalus Viapori.  Se oli valmistunut Solombalskajan telakalta Arkangelin läheltä 1836.  Alus palveli koulutuspurjehduksilla Suomenlahdella ja Itämerellä sekä kesinä 1844 ja 1847 Pohjanmerellä.  Kesäkuussa 1839 se annettiin lainaksi Preussille, joka käytti sitä patterina Stettinissä.  Vuosina 1848-1849 se oli vartioaluksena Viaporissa.  Aluksen aseistuksena oli 52 tykkiä. kokoa 1950 tonnia ja miehistöä 430.

Fregatti Melpomenan sisaralus Konstantin

Hän oli 1850-53 höyryfregatti Rurikin päällikkönä.  Alus valmistui Turussa 1851 ja oli aikanaan suurin Suomessa rakennettu laiva.  Se palveli Itämeren laivastossa Keisarillisen huvijahdin saattajana ja osallistui Krimin sotaan.  Aluksen aseistuksena oli 12 tykkiä ja nopeutta sillä oli 11 solmua.

Höyryfregatti Rurik

Scheele oli 1860-63 kuuden tykkiveneen osaston päällikkönä Suomen saaristossa  lippulaivanaan Osetr-luokan tykkivene Zabijaka.  Se oli rakennettu Ohtan telakalla Pietarissa ja otettu käyttöön kesällä 1855.  Alus oli osallistunut Krimin sotaan partioimalla Suomenlahdella.  Se poistettiin laivaston palveluksesta 1878.  Zabijakan aseistuksena oli 2 kpl 203 mm tykkejä ja yksi 173 mm tykki, nopeutta 8,5 solmua ja kokoa 173 tonnia.  Aluksen päällikköinä olivat aikanaan myös suomalaiset Alfred Gotlieb Hornborg ja Carl Cajander.

Osetr-luokan tykkiveneen kaavakuva

Friedrich Peter von Scharenberg

s. 24.2.1802 Tallinna

k. 1889

Scharenberg oli 1849-1852 kuljetusalus Amerikan päällikkönä Itämeren satamien välisessä liikenteessä.   Alus oli alunperin 1825 New Yorkissa valmistunut amerikkalainen kauppalaiva nimeltään United States.  Se ostettiin Venäjälle 1830 ja sai uuden nimen Amerika.  Samalla siihen sijoitettiin 12 tykkiä.  Tehtäväkseen se sai aluksi hoitaa huoltokuljetuksia Venäjän kauimmaisiin tukikohtiin Kaukoitään ja Alaskaan.  Myöhemmin sillä hoidettiin kuljetuksia Suomenlahdella.  Alus oli 13.10.1856 matkalla Kronstadtista Tallinnaan kun se joutui Suursaaren luona myrskyyn, sai vuodon ja upposi.  Sen päällikkönä oli aikoinaan myös suomalainen Johan Eberhard von Schantz.

Kuljetusalus Amerika

Johan Fredrik von Schantz

s. 29.12.1836

k. 13.12.1907 Helsinki

Schantz määrättiin 16.2.1864 höyrysluuppi Veliki Knjas Vladimirin päälliköksi Näsijärvelle.  Venäjä pelkäsi Puolan kapinan seurauksena sodan syttymistä Britanniaa ja Ranskaa vastaan.  Tältä varalta perustettiin Suomeen sisävesilaivasto suojaamaan höyrylaivoilla tehtäviä joukkojenkuljetuksia.  Höyrysluuppeja kuljetettiin hevosilla osina järvien rannoille,  missä alukset koottiin valmiiksi.  Veliki Knjas Vladimir koottiin Tampellan konepajalla ja se sai sen viereen laiturin tukikohdakseen.  Alus oli käytössä vuoteen 1866 saakka.

Hän toimi purjehduskaudella 1871 höyryklipperi Abrekin päällikkönä Tyynellämerellä.  Alus oli rakennettu Suomessa ja valmistunut 1861. Samana vuonna se purjehti Kaukoitään ja liittyi Siperian laivueeseen 20.9.1888.  Abrek riisuttiin aseista ja sijoitettiin reserviin Vladivostokiin. Laivaston luettelosta se poistettiin 1892.  Aluksen aseistuksena oli viisi tykkiä ja kokoa 1069 tonnia.

Höyryklipperi Abrek Vladivostokissa 1872

Schantz siirrettiin takaisin Itämeren laivastoon, jossa toimi 1881-85 höyryfregatti Knjas Pošarskij:n päällikkönä.  Alus oli valmistunut Galernogon telakalta Pietarista 1869 ja se uudistettiin 1875.  Alus toimi 1897 lähtien Merijalkaväen kuljetusaluksena ja vuodesta 1906 koululaivana.  Se muutettiin proomuksi 1909 ja positettiin laivaston luettelosta 1911.  Aluksen pääaseistuksena oli 8 kpl 203 mm tykkejä, nopeutta 12 solmua, kokoa 4506 tonnia ja miehistöä 481.

Höyryfregatti Knjas Pošarskij:

Hän oli 1886-1889 panssarifregatti Admiral Tšitšagovin päällikönä.  Alus oli otettu käyttöön 1869.  Se riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin 1907.  Saman vuoden syksyllä sitä käytettiin Tallinnan lähistöllä tykistön harjoitusmaalina.  Aluksen pääaseistuksena oli 1892 uudistuksen jälkeen 2 kpl 280 mm tykkejä, nopeutta 9,5 solmua, kokoa 3630 tonnia ja miehistöä 270.  ASen päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen Teodor Ernst Silfversvan.

Panssarifregatti Admiral Tšitšagov Kronstadtissa 1888 Schantzin ollessa päällikkönä.

Johan Eberhard von Schantz

s. 1.11.1802 Pori

k. 3.1.1880 Pietari

Schantz teki 1822 kutteri Atisin päällikkönä merenmittauksia Viaporin ja Jungfrusundin välillä.  Alus kuului alunperin Ruotsin laivastolle, mutta oli jäänyt venäläisten sotasaaliiksi 1808.  Venäjä käytti sitä sodassa Ruotsia vastaan 1808-1809 partioinnissa Viaporin ja Turun välillä.  Vuosina 1811-1818 se oli vartioaluksena Viaporissa ja sen jälkeen 1819-1823 merenmittauksissa Suomenlahden saaristossa.  Se siirrettiin Hankoon vartioalukseksi 1823.  Alus ajautui 5.10.1823 Hangon lähellä karille ja upposi kolmea päivää myöhemmin.

Hän oli 1832-33 lugger Oranienbaumin päällikkönä.  Alus oli valmistunut Ohtan telakalta Pietarista 1829.  Sitä käytettiin koululaivana Suomenlahdella ja Itämerellä vuoteen 1848, jolloin se romutettiin.  Aluksen aseistuksena oli 12 tykkiä ja sillä oli pituutta 20 metriä.

Lugger Oranienbaum

Schantz oli 1834-36 kuljetusalus  Amerikan päällikkönä sen maailmanympärimatkalla.  Alus kiersi Hyväntoivonniemen ja Australian ennen kuin purjehti Petropavlovskiin Kamtsatkalle. Se tutki matkalla 18 Marshall-saariston korallisaarta, jotka nimettiin amiraali Krusensternin karttaan Schantz-saariksi.  Nykyisin niitä kutsutaan Wothon atolliksi.  Paluumatkan Amerika teki Honolulun ja Kap Hornin kautta.  Alus oli alunperin 1825 New Yorkissa valmistunut amerikkalainen kauppalaiva nimeltään United States.  Se ostettiin Venäjälle 1830 ja sai uuden nimen Amerika.  Samalla siihen sijoitettiin 12 tykkiä.  Tehtäväkseen se sai aluksi hoitaa huoltokuljetuksia Venäjän kauimmaisiin tukikohtiin Kaukoitään ja Alaskaan.  Myöhemmin sillä hoidettiin kuljetuksia Suomenlahdella.  Alus oli 13.10.1856 matkalla Kronstadtista Tallinnaan kun se joutui Suursaaren luona myrskyyn, sai vuodon ja upposi.  Aluksen päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen Friedrich Peter von Scharenberg.

Kuljetusalus Amerikan hylky

Hänet komennettiin 1839 valvomaan New Yorkiin höyryfregatti Kamtsatkan rakennusta ja johtamaan sen matkaa Kronstadtiin 1841.  Se oli ensimmäinen matka, jonka venäläisalus suoritti yli Atlantin ilman purjeita.  Saman aluksen päällikkönä hän oli 1841-1847.  Kamtsatkaa käytettiin monesti kuljettamaan keisarillista perhettä ja sen arvovieraita.  Alus poistettiin laivaston luettelosta 28.5.1866 ja romutettiin Kronstadtissa seuraavana vuonna.  Sen aseistuksena oli 16 tykkiä, nopeutta 10 solmua ja kokoa 2124 tonnia.

Höyryfregatti Kamtsatka

Schantz valvoi 1849-51 Turussa suunnittelemansa höyryfregatti Rurikin rakennusta ja johti 1853 sen matkan Turusta Kronstadtiin.  Alus oli aikanaan suurin Suomessa rakennettu.  Se palveli Itämeren laivastossa Keisarillisen huvijahdin saattajana ja osallistui Krimin sotaan.  Aluksen aseistuksena oli 12 tykkiä ja nopeutta sillä oli 11 solmua.

Höyryfregatti Rurik

Rurikin vesillelasku Turussa 1851