Julius Alexis Gadd

s. Pietari 21.10.1882

k. Venäjä 1935

Merikadettikunnassa 1897.  Ylennettiin gardemarinista mitsmaniksi 19.5.1902.  Osallistui taistelulaiva Tsesarevitšin vahtiupseerina Keltaisen meren meritaisteluun 10.8.1904 Port Arthurin lähistöllä ja ylennettiin luutnantiksi 19.12.1905.  Mainittu panssariristeilijä Rurikilla 1.10.1910.  Ylennettiin vanhemmaksi luutnantiksi 27.4.1913.  Mainittu tykkiupseerina miinalaiva Amurilla 19.12.1913.

Lähikuva vaurioituneesta taistelulaiva Tsesarevitšista Tsingtaossa elokuussa 1904.

Taistelulaiva Tsesarevitš Helsingissä maailmansodan aikana.

Taistelulaiva Tsesarevitš oli valmistunut Forges et Chantiersin telakalta Toulonista 1903.  Sillä oli kantavuutta 13105 tonnia, pituutta 119 metriä, nopeutta 18 solmua ja miehistöä 778.  Pääaseistuksena aluksella oli 4 kpl 305 mm tykkejä kaksostorneissa.  Uudesta taistelulaivastasta tuli huhtikuussa 1904 Tyynenmeren eskaaderin lippuloaiva.  Samana keväänä se vaurioitui Port Arthurin satamassa japanilaisten torpedoveneiden hyökkäyksessä, mutta korjattiin nopeasti.  Alus vaurioitui Keltaisen meren taistelussa ja pääsi vaivoin saksalaisten hallussa olleeseen Tsingtaon satamaan Kiinaan, missä se internoitiin Venäjän-Japanin sodan loppuajaksi.  Sodan jälkeen se siirrettiin Pietariin korjattavaksi.  Matkalla alus osallistui Messinan maanjäristyksen uhrien pelastamiseen Sisiliassa.  Alukselle tehtiin laaja peruskorjaus 1910-1911 ja mm. koneet sekä kaikki tykit uusittiin.  Vallankumouksen aikaan 31.3.1917 alus sai uuden nimen Graždanin (Kansalainen).  Se siirrettiin keväällä 1918 Helsingistä Kronstadtiin, jossa otettiin reserviin.  Sisällissodan aikana laivan tykkejä otettiin käytettäviksi mm. jokialuksiin ja maarintamalle.  Se siirrettiin 1924 laivaston romutushallinnolle ja poistettiin seuraavana vuonna rekisteristä.

Panssariristeilijä Rurik ajaa 1917 Kruununvuoren selältä Kustaanmiekan salmeen.

Rurikin kannelta 1916.

Panssariristeilijä Rurik valmistui Vickersin telakalta Barrow in Furnessista Britanniasta 1909.  Se oli omana aikanaan kiistatta nykyaikaisin Venäjän laivaston raskaista yksiköistä.  Aluksella oli kantavuutta 16930 tonnia, pituutta 161 metriä, nopeutta 21 solmua ja miehistöä 936.  Pääaseistuksena sillä oli 4 kpl 254 mm tykkejä kaksoistorneissa.  Helmikuussa 1915 alus sai pohjakosketuksesta vuodon ja sitä jouduttiin  korjaamaan Kronstadtissa.  Marraskuussa 1916 se ajoi Suomenlahdella Suursaaren lähellä ajomiinaan, mutta pystyi omin voimin jatkamaan Kronstadtiin, jossa oli taas kaksi kuukautta korjattavana.  Rurik oli mukana ns. jääpurjehduksessa Suomenlahden jäiden halki laivaston vetäytyessä Helsingistä Kronstadtiin huhtikuussa 1918.  Myöhemmin alus otettiin reserviin ja sen tykkejä käytettiin jokilaivoissa, panssarijunissa.  Vuonna 1924 Rurik poistettiin laivaston rekisteristä.  Aluksesta irroitettuja 203 mm tykkitorneja käytettiin Kronstadtin linnoituksissa vielä toisen maailmansodan aikana.

Miinalaiva Amur.

Miinalaiva Amur valmistui Itämeren telakalta Pietarista 1909.  Aluksella oli kantavuutta 3200 tonnia, pituutta 99 metriä, nopeutta 19 solmua ja miehistöä 312.  Pääaseistuksena sillä oli 5 kpl 120 mm tykkejä ja se kuljetti 320 miinaa.  Amur otettiin vallankumouksen jälkeen reserviin elokuussa 1918 ja sitä käytettiin proomuna.  Uudeksi nimeksi tuli 1922 Blokšiv No.2 (Proomu No, 2).  Sittemmin sitä käytettiin koululaivana ja toisen maailmansodan alussa sukellusveneiden tukialuksena Tallinnassa.  Aluksen jäämisestä Tallinnaan on erilaisia tietoja: sen kerrotaan uponneen sataman suulle ilmapommituksessa, mutta toisen version mukaan se jouduttiin jättämään, koska sitä ei kyetty hinaamaan.  Sodan jälkeen hylky nostettiin ja romutettiin 1951.