Johan Hampus Furuhjelm

s. Helsinki 11.3.1821

k. Urjala 21.9.1909

Vapaaehtoiseksi 1. suomalaiseen meriekipaasiin aliupseerin arvoisena 5.4.1836, junkkariksi 19.5.1838.  Purjehti Itämerellä linjalaivoilla Berezina, Orel, Konstantin, Poltava ja Leipzig sekä fregateilla Amfitrida ja Olga.  Ylennettiin mitsmaniksi 7.7.1839.  Kirjoilla 1. suomalaisessa meriekipaasissa 1839-1859 ja sen adjutanttina 1848-1850.  Merenmittauksissa Suomenlahdella kuunari Meteorilla 1843-1844.  Furuhjelm ylennettiin luutnantiksi 27.4.1845 ja palveli vielä samana vuonna fregatti Melpomenella Itämerellä.  Siirrettiin Mustanmeren laivastoon 1846.  Palveli Mustallamerellä 1846-1847 linjalaiva Silistrijalla, fregatti Floralla sekä prikeillä Neark ja Ptolomej.  Tämän lisäksi hän oli vielä höyryfregatti Krimillä.  Furuhjelm komennettiin takaisin Itämeren laivastoon 1848 ja hän palveli Viaporin redillä vartioalus fregatti Melpomenella.  Purjehduskauden 1849 hän oli Itämerellä linjalaiva Leipzigilla.  Furuhjelm määrättiin 30.6.1850 Venäjän Amerikankomppaniaan ja hän matkusti komppanian aluksella Nikolai I:llä Kronstadtista Novoarkangelskiin (Sitkaan Alaskaan).  Vuonna 1853 hän oli parkki Knjas Menšikovin päällikkönä kreivi Putjatinin eskaaderin vierailulla Japanissa.  Furuhjelm ylennettiin kapteeniluutnantiksi 18.12.1853.  Hänet määrättiin Sahalinin saaren päälliköksi 2.8.1854, mutta hän ei voinut ottaa tehtävää vastaan käynnissä olleen Krimin sodan vuoksi.  Furuhjelm ylennettiin 2. lk kapteeniksi 27.12.1854 ja määrättiin Ajanin satamapäälliköksi sekä ylennettiin jälleen 1. lk kapteeniksi 7.8.1856.  Venäjän siirtomaiden ylipäällikkö hänestä tuli 5.12.1858.  Furuhjelm ylennettiin kontra-amiraaliksi 16.4.1865 ja nimitettiin samalla Itä-Siperian sotilaskuvernööriksi sekä Siperian laivueen ja Tyynenmeren satamien komentajaksi.  Hänet kutsuttiin takaisin Itämeren laivastoon 2.5.1870 ja ylennettiin vara-amiraaliksi 13.1.1874 sekä nimitettiin Taganrogin kaupunginprefektiksi.  Tallinnan sataman komendantti hänestä tuli 23.12.1878 ja Pietarin sataman ylipäällikkö 24.5.1880.  Furuhjelm siirrettiin laivaston reserviin 7.4.1886 ja ero palveluksesta amiraalina 2.11.1908.  Furuhjelmin mukaan on nimetty pieni merenlahti Vladivostokin eteläpuolella lähellä Kiinan rajaa.

Linjalaiva Berezina linkki

Linjalaiva Orel linkki

Linjalaiva Konstantin linkki

Linjalaiva Poltava oli 90 tykin Imperatritsa Aleksandra-luokan alus kuvalinkki.  Se valmistui 1830 ja sitä käytettiin pääasiassa harjoituksissa Itämerellä.  Alukseen tehtiin peruskorjaus 1846-1848 Aleksanteri Suuren telakalla Pietarissa.  Vuonna 1850 se osallistui pitkään purjehdukseen Man-saarelle.  Krimin sodan aikana Poltava oli kesän 1854 Viaporissa, mutta siirrettiin sitten höyryfregatin hinaamana Kronstadtiin.  Vielä 1856 se osallistui joukkojen kuljetukseen Viaporista Kronstadtiin, mutta ei lähtenyt sen jälkeen enää merelle.  Poltava poistettiin laivaston luetteloista maaliskuussa 1860.

Linjalaiva Leipzig linkki

Amfitrida ja Olga olivat Spešnij-luokan kuvalinkki fregatteja.  Amfitritrida oli Solombalskajan telakalta Arkangelista 1832 valmistunut 52 tykin alus.  Sitä käytettiin koulutukseen Itämerellä ja Krimin sotaan se osallistui Kronstadtin suojana.  Amfitrida upposi 1859 Kronstadtin pohjoisella sisääntuloväylällä.  Olga oli samalta telakalta 1827 valmistunut 54 tykin alus.  Heti valmistuttuaan se lähti amiraali Ricordin eskaaderissa Välimerelle Turkin sotaan, josta palasi Kronstadtiin vasta 1830.  Sen jälkeen sitä käytettiin koulutukseen Itämerellä ja vartioaluksena Kronstadtissa 1844-1846.  Olga romutettiin 1849.

Kuunari Meteor linkki

Fregatti Melpomena linkki

Linjalaiva Silistrija linkki

Fregatti Flora taistelussa turkkilaisia vastaan.  A.P.Bogoljubovin maalaus.

Fregatti Flora kuului Amfitrida-luokkaan.  Sillä oli pituutta 51 metriä, aseistusta 44 tykkiä ja miehistöä 359.  Alus oli valmistunut  Amiraliteetin Nikolajevin telakalta 1841.  Alus osallistui koulutuspurjehduksiin Mustallamerellä ja sotatoimien tukemiseen Kaukasian rannikolla.  Krimin sodan aikana marraskuussa 1853 Flora joutui taisteluun kolmen turkkilaisaluksen kanssa.  Seitsemän tuntia kestäneen tulituksen aikana se ampui 437 laukausta ja si itse kaksi osumaa ilman miestappioita.  Turkkilaisten lippulaiva joutui vetäytymään taistelusta hinauksessa.  Helmikuussa 1854 Flora sijoitettiin puolustusasemiin Sevastopolin sataman suulle.  Sinne se myös upotettiin 11.9.1854 ja aluksen miehistö liitettiin maavoimiin.

Priki Neark valmistui Nikolajevissa 1841.  Aluksella oli pituutta 28 metriöä ja aseistuksena 12 tykkiä.  Alusta käytettiin koulutukseen Mustallamerellä, mutta kahteen otteeseen se oli Venäjän lähettilään käytössä Konstantinopolissa.  Vuonna 1853 Neark oli vartioaluksena Sevastopolissa.  Se upotettiin Sevastopolissa 27.8.1855.

Priki Ptolomej oli valmistunut Nikolajevissa 1847 ja sitä käytettiin aluksi koululaivana Mustallamerellä sekä Välimerellä.  Alus ajautui 11.3.1852 myrskyssä hiekkasärkälle Tendran saarella.  Miehistö saatiin pelastettua ja alus myöhemmin korjattua.  Seuraavana vuonna se osallistui sotilasoperaatioihin Kaukasuksen rannikolla.  Sevastopolin piirityksen aikana Ptolomej upposi vihollistykistön tulessa.

Höyryfregatti Krim valmistui ensimmäisenä Venäjän tilaamasta neljän aluksen sarjasta Pitcherin telakalta, Nothfleetistä Britanniasta 1843.  Aluksella oli kantavuutta 1305 tonnia, pituutta 53 metriä ja nopeutta 11 solmua.  Se oli aluksi aseistamaton ja sitä käytettiin matkustajaliikenteessä reitillä Odessa-Konstantinopoli. Krimi9n sodan aikana Krim sai neljä järeää tykkiä ja se osallistui Sinopin meritaisteluun.  Taistelun jälkeen Krim hinasi linjalaiva Imperatritsa Marijan Sevastopoliin.  Krim upotettiin Sevastopolin piirityksen aikana 30.8.1855.  Sodan jälkeen se nostettiin ja romutettiin.

Kuva Furuhjelmin lahdelta.

Venäjän Amerikan komppanian parkki Knjas Menšikovin kulki 1850-luvulla Amerikan ja Venäjän Kaukoidän satamien välillä.  Kesällä 1853 purjehti Furuhjelmin komennossa Boninin saarilla yhdessä fregatti Palladan kanssa ja jatkoi sieltä amiraali Putjatinin laivueessa Japaniin.  Seuraavana keväänä alus yhdessä Palladan ja korvetti Irtyšin kanssa kuului etsintäpartioon, joka pelasti luutnantti Bošnjakin retkikunnan miehistöä. Seuraavina vuosina Knjas Menšikovin  purjehti Pohjoisella Tyynellämerellä suomalaisen luutnantti von Weymarnin komennossa.