Axel Fredrik Boije af Gennäs

s. Tyrväntö 21.6.1828

k. Le Cannet, Ranska 18.3.1903 

Hänet otettiin merikadettikuntaan 1.4.1840 ja ylennettiin gardemariniksi 31.8.1844.  Boije purjehti 1845-1851 Itämerellä linjalaivoilla Lefort, Arjol, Rossija ja Konstantin, fregatti Proserpinalla, kuunari Strelalla ja luggeri Oranienbaumilla.  Hänet ylennettiin mitsmaniksi 2.9.1946 ja luutnantiksi 18.12.1850.  Boije määrättiin 1854 Poriin valvomaan 15 tykkiveneen rakentamista.  Työ jäi kesken ranskalais-brittiläisen laivaston saapuessa Itämerelle.  Hänet siirtyi Turkuun kahden soutulaivaston puolipataljoonan päälliköksi ja sieltä tykkivene Sterljadilla Kronstadtiin.  Seuraavana vuonna hän palveli samalla aluksella Kronstadtin ja Pietarin välillä.  Purjehduskauden 1856 Boije toimi Suomen sisävesien mittauksissa ja 1857 suoritti höyrykorvetti Bajanin vanhimpana upseerina matkan Ranskasta Kronstadtiin.  Seuraavana vuonna hän oli mukana brittiläisen eskaaderin suorittaessa lennätinkaapelin laskun Irlannista Amerikkaan.  Sen jälkeen hän palasi Venäjälle Välimeren, Konstantinopolin ja Nikolajevin kautta.  Boije ylennettiin kapteeniluutnantiksi 1859.  Höyryfregatti Olegin vanhimpana upseerina hän toimi matkalla Kronstadtista Välimerelle 1860-1861 ja paluumatkan teki höyryfregatti General-Admiralilla 1862.  Hänet ylennettiin 2. lk kapteeniksi 13.1.1866, 1. lk kapteeniksi 13.1.1870 ja kontra-amiraaliksi 3.9.1881.  Boije sai eron aktiivipalveluksesta sairauden vuoksi  3.10.1881.

Lefort oli Imperatritsa Aleksandra-luokan linjalaiva.  Siitä on kuva sisaraluksen Ne tron menjan kohdalla (linkki).  Lefort oli 84 tykin linjalaiva ja valmistui Pietarista 1835.  Sillä oli kantavuutta 3500 tonnia, pituutta 58 metriä ja 756 hengen miehistö.  Lefort oli 22.9.1857 matkalla kolmen muun linjalaivan kanssa Tallinnasta Kronstadtiin, kun se joutui myrskyyn Suursaaren ja Tytärsaaren välillä.  Alus kallistui, oikeni takaisin ja kallistui uudelleen upoten runsaan viiden meripenikulman päähän Tytärsaaresta.  Koko miehistö ja matkustajina olleet miehistön perheet (yhteensä 826 ihmistä) hukkuivat.  Tutkimuksissa epäiltiin aluksella olleen liian vähän painolastia tai tykkiluukut avoinna tuomassa raikasta ilmaa matkustajille.

Linjalaiva Orel on Iezekil-luokkaa, josta on kuva Berezinan kohdalla (linkki).  Alus valmistui Solombalskajan telakalta Arkangelista 1833.  Sitä käytettiin vuoyteen 1848 harjoituspurjehduksiin Itämerellä, kunnes se muutettiin proomuksi Viaporissa.  Aluksessa oli 80 tykkiä.

Linjalaiva Rossija oli Imperator Aleksandr-luokkaa, josta on kuva Sviatoi Georgij Pobedonosetsin kohdallalinkki).  Alus oli yksi suurimmista Venäjän linjalaivoista.  Sillä oli kantavuutta 4904 tonnia, pituutta 63 metriä ja aseistuksena eri aikoina 120-128 tykkiä.  Rossija valmistui Amiraliteetin telakalta Pietarista 1839.  Alusta käytettiin koulutukseen Itämerellä 1853 saakka.  Krimin sotaan se osallistui Viaporissa.  Linnoituksen pommituksen aikana 1855 se suojasi Kustaanmiekan salmea.  Tällöin Rossija sai 85 vihollistykistön osumaa.  Vuodesta 1857 sitä käytettiin kasarmina Viaporissa ja 1860 se myytiin romuksi.

Tykkivene Sterljad.

(

Tykkivene Sterljad valmistui Turussa 1854.  Aluksella oli kantavuutta 179 tonnia, pituutta 33 metriä ja 200 hv kone, joka tuotti nopeutta 7 solmua.  Aseistuksena aluksella oli 2 kp 214 mm ja yksi 174 mm tykki.  Sterljad toimi esikuvana Krimin sodan aikana rakennetulle suurelle Shestakov-luokan tykkivenesarjalle.  Alus otettiin palveluksesta maaliskuussa 1869, riisuttiin aseista ja asetettiin reserviin Kronstadtin satamaan.  Se poistettiin laivaston luettelosta elokuussa 1871 ja myytiin romuksi.

Höyryfregatti Oleg.

Höyryfregatti Oleg oli aikansa mittapuun mukaan 57 tykillä vahvasti aseistettu.  Aluksen kantavuus oli 4353 tonnia, pituus 77 metriä. nopeus 11 solmua ja sillä oli miehistöä 575.Valmistuttuaan 1860 se palveli suurimman osan ajasta Välimerellä.  Alus ajoi karille Ranskan vesillä 1861 ja sitä korjattiin Toulonissa.  Palattuaan Itämerelle se kävi uudelleen karilla Ahvenanmaalla 1863.  Oleg teki vielä pitkän purjehduksen Välimerelle ja palasi sitten 1865 koulutukseen Suomenlahdelle.  Tällaisella koulutuspurjehduksella 1869 se törmäsi yhteen kelluvan patterin Kremlin kanssa ja sai vuodon aluksen konehuoneen lähelle.  Oleg upposi 15 minuutissa 60 metrin syvyyteen Suursaaren ja Somerin välille.

Linjalaiva Konstantin linkki

Fregatti Proserpina linkki

Kuunari Strela linkki

Luggeri Oranienbaum linkki

Höyrykorvetti Bajan linkki

Höyryfregatti General-Admiral linkki