(1854-1916)
Wilhelms korotettiin Venäjän aateliin 18.1.1903. Hän erosi palveluksesta kontra-amiraalina 7.5.1906. Wilhelms otettiin uudelleen palvelukseen 1914 ensimmäisen maailmansodan puhjettua. Sodan aikana hän toimi Mustanmeren laivastossa sairaalalaivojen päällikkönä. Wihelms sai surmansa kun sairaalalaiva Fpejard torpedoitiin 8.7.1916.
Wilhelms siirrettiin 13.1.1890 torpedovene Kotlinin päälliköksi. Sen päällikkönä oli aiemmin toiminut myös suomalainen Vladimir Lindeström. Tuolloin aluksen nimi oli vielä torpedovene 1. Se oli valmistunut 1885. Alus edusti valmistuttuaan aivan uutta kokeilevaa tyyppiä. Sitä käytettiinkin koko palveluaikansa vuoteen 1906 saakka pääasiassa testialuksena. Sen jälkeen se siirtyi Venäjän merivartiostolle. Aluksen aseistuksena oli kaksi 381 mm torpedoa ja kaksi 37 mm tykkiä, sillä oli nopeutta 16,9 solmua, kokoa 67,3 tonnia ja miehistöä 20.
 |
| Torpedovene Kotlin |
Hänet komennettiin 25.4.1897 vastavalmistuneen tykkivene Giljakin päälliköksi. Venäjän-Japanin sodan aikana 1904 alus sai Port Arthurissa useita 280 mm tykistön osumia ja upposi. Japanilaiset nostivat sen seuraavana vuonna ja romuttivat. Aluksen pääaseistuksena olivat yksi 120 mm tykki ja 456 mm torpedoputki. Nopeutta sillä oli 11,5 solmua, kokoa 1251 tonnia ja miehistöä 170. Aluksen päällikkönä toimi aikanaan myös suomalainen Johannes Indrenius.
 |
| Tykkivene Giljak |
Wilhelms sai 21.12.1898 siirron monitori Veštšunin päälliköksi. Alus oli9 rakennettu belgialaisen Kokkerkilin valmistamista osista ja koottu Gutujevskin saaren telakalla Pietarissa.Käyttöön se oli otettu 1865. Alus riisuttiin aseista ja siirrettiin reserviin 1900. Vuodesta 1903 se toimi proomuna Helsingissä. Alus jäi suomalaisten haltuun keväällä 1918 ja pian sen jälkeen romutettiin. Sen pääaseistuksena oli 1890 tehdyn uudistuksen jälkeen 2 kpl 229 mm tykkejä, nopeutta vaivaiset 6 solmua, kokoa 1566 tonnia ja miehistöä 110. Aluksen päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen Oskar Emil Silfversvan.
 |
| Monitori Veštšun |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti