keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila

s. Aral-järven alue 31.10.1867
k. Tallinna 13.11.1919

Munck ylennettiin 4.10.1888 laivaston teknisen koulun konduktööristä tykistöupseerikunnan aliluutnantiksi sekä luutnantiksi 13.1.1893.  Hän lähti Kronstadtista 6.9.1894 tykkivene Otvažnllla Tyynellemerelle tykistöupseerina.  Alikapteeniksi Munck ylennettiin 24.5.1896.  Sen jälkeen hän toimi vanhempana tykistöupseerina taistelulaiva Imperator Nikolai I:llä.  Munck mainitaan 31.7.1898 tykistöupseeritutkinnon lautakunnan jäsenenä.  Hänet ylennettiin kapteeniksi 19.12.1902.  Sitten hän palveli rannikkopanssarilaiva Pervenetsin vanhempana tykistöupseerina.  Munck nimitettiin 12.2.1906 Itämeren laivaston tykistötutkinto-osaston päällikön apulaiseksi ja ylennettiin 5.5.1907 everstiluutnantiksi.  Hän palveli tykistöharjoituseskaaderin esikunnan tykistöupseerina ja ylennettiin 19.12.1911 everstiksi tykistöupseerikunnassa.  Munck mainitaan 17.11.1913 Itämeren laivaston laivanrakennuksen tykistötarkastajana.  Hän erosi laivaston palveluksesta 11.12.1913 tykistöupseerikunnan kenraalimajurina. 
Tykkivene Otvažni 1902
Tykkivene Otvažni valmistui Itämeren telakalta Pietarista 1893.  Aluksella oli kantavuutta 1854 tonnia, pituutta 70 metriä, nopeutta 14 solmua ja miehistöä 178.  Sen pääaseistuksena oli yksi 229 mm ja yksi 152 mm tykki.  Lisäksi aluksella oli kaksi torpedoputkea ja 20 miinaa.  Se siirtyi Kaukoitään 1894 ja osallistui kesäkuussa 1900 Kiinassa boksarikapinan kukistamiseen.  Otvažni upotettiin päivää ennen Port Arthurin antautumista 1.1.1905, jottei se joutuisi vihollisen käsiin.
Taistelulaiva Imperator Nikolai I

Taistelulaiva Imperator Nikolai I valmistui Ranskalais-venäläiseltä telakalta Pietarista 1891.  Aluksella oli kantavuutta 9594 tonnia, pituutta 105 metriä, nopeutta 14 solmua ja miehistöä 616.  Pääaseistuksena sillä oli 2 kpl 305 mm ja 4 kpl 229 mm tykkejä.  Valmistuttuaan se liittyi Välimeren eskaaderiin ja vuonna 1895 siirtyi Tyynellemerelle.  Välimerelle alus palasi 1901, mutta Venäjän-Japanin sodan alettua se palasi huollettavaksi Itämerelle, jossa liittyi Kaukoitään lähteneeseen 2. Tyynenmeren eskaaderiin.  Se vaurioitui lievästi Tsushiman taistelussa ja antautui japanilaisille.  Alus otettiin Japanin laivaston käyttöön tykistöharjoituksiin nimellä Iki.  Myöhemmin se oli maalialuksena ja upposi matalaan veteen 1915.  Lopulta se romutettiin 1922. 
Imperator Nikolai I Tsushiman taistelun jälkeen 1905.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti