Harald Graf

s. Riika  29.12.1885

k. Pittsburgh, Pennsylvania, USA 11.10.1966

Otettiin merikadettikuntaan1898, ylennettiin gardemariniksi 1903 ja mitsmaniksi 28.1.1904.  Komennettiin 1.7.1904 kuljetusalus Irtyšille, joka liittyi 2. Tyynenmeren eskaaderiin sen lähtiessä Itämereltä Kaukoitään 1.10.1904.  Osallistui Tsushiman meritaisteluun, jossa Irtyš upposi ja Graf jäi japanilaisten vangiksi.  Hän palasi sodan jälkeen Poietariin ja ylennettiin 1906 luutnantiksi sekä vielä samana vuonna 2. lk kapteeniksi.  Palveli sen jälkeen kolme vuotta hävittäjä Novikilla.  Onnistui matruusien piirissä suosittuna upseerina säilyttämään henkensä vallankumousliikehdinnässä Helsingissä maaliskuussa 1917.  Kutsuttiin huhtikuussa 1918 Mikkelin päämajaan neuvottelemaan laivastoasioista, mutta ei onnistunut pääsemään perustettavan Suomen laivaston palvelukseen.  Graf kuului sitten Suomen edustajana komissioon, joka neuvotteli venäläisten kanssa eräiden Helsinkiin jääneiden alusten palautuksesta.  Hän muutti 1920 Müncheniin ja liittyi sikäläiseen emigranttiyhteisöön.  Grafista tuli suuriruhtinas Kiril Vladimirovitšin sihteeri ja hän siirtyi asumaan St. Briaciin Bretagneen 1924.

Suuriruhtinas Kiril Vladimirovitš (1876-1938) oli keisari Nikolai II:n serkku ja Romanovien suvun päämies tämän jälkeen.  Hän oli osallistunut Venäjän-Japanin sotaan Port Arthurin tukikohdassa taistelulaiva Petropavlovskin ensimmäisenä upseerina haavoittuen vaikeasti, kun alus oli ajanut miinaan..

Kuljetusalus Irtyš

Kuljetusalus Irtyš kuului alunperin saksalaisen HAPAG-varustamon Britanniasta tilaamaan matkustajia ja lastia kuljettavien valtamerialusten sarjaan.  Maaliskuussa 1904 tehdyllä sopimuksella se ostettiin kuitenkin Venäjän laivastoministeriön käyttöön.  Aluksella oli kantavuutta 15000 tonnia, pituutta 148 metriä ja nopeutta 10 solmua.  Aseistuksekseen se sai 8 kpl 57 mm tykkejä.  Irtyš sai Tsushiman taistelun alkuvaiheessa päiväsaikaan yhden ison osuman ja kallitui noin 10 astetta.  Pimeän tullen se irtautui muusta eskaaderista ja yritti pujahtaa Japanin rannikon läheltä pohjoiseen kohti Vladivostokia.  Jatkuva veden tulo alukseen esti kuitenkin tämän aikeen.  Niinpä se ankkuroitui Hamadan kaupungin läheisyyteen ja alkoi siirtää miehistöä maihin.  Muutaman tunnin kuluttua Irtyš upposi.

Hävittäjä Novik

Hävittäjä Novik valmistui Putilovin telakalta Pietarista 1913 ja oli eräs maailman nykyaikaisimmista aluksista luokassaan.  Sillä oli kantavuutta 1280 tonnia, pituutta 102 metriä, nopeutta 37 solmua ja miehistöä 117.  Aseistuksena sillä oli 4 kpl 102 mm tykkejä ja kaksi 457 mm torpedoputkea.  Sodan aikana sitä käytettiin vaativimmissa miinalaivojen tukioperaatioissa mm. Saksan rannikolla.  Vuosina 1918-1925 Novik oli reservissä Petrogradin sotasatamassa, mikä jälkeen se otettiin uudelleen palvelukseen nimellä Jakov Sverdlov.  Sille tehtiin pitkällinen modernisointi 1925-1929 ja vuonna 1940 se lopulta otettiin aktiivipalveluksesta ja muutettiin koululaivaksi.  Kesäkuussa 1941 alus tuli  uudelleen saattuepalvelukseen ja se tuhoutui miinakentässä vetäydyttäessä Tallinnasta Kronstadtiin 28.8.1941.