Tukikohdat 10: Helsinki

Venäjän vallatessa Helsingin 1808 oli Viapori Ruotsin saaristolaivaston päätukikohta.  Viaporin telakalla oli keskeneräisenä joukko saaristolaivastolle tarkoitettuja aluksia, jotka venäläiset kiireesti rakennuttivat valmiiksi ja tekivät vielä saman mallin mukaisesti joukon lisääkin.  Muuten Viaporin telakkaa ei käytetty juurikaan uusien alusten rakentamiseen.  Sitä käytettiin enemmänkin korjaus- ja romutustelakkana.  Keskikokoisia aluksia alettiin 1800-luvun puolivälistä alkaen rakentaa Turussa ja pieniä mm. Porissa.  Laivastoyksiköitä oli 1800-luvulla Helsingissä vakituisesti sijoitettuina vain pieniä purjetykkiveneitä.  Krimin sodan aikana Viaporin edustalla oli vanhentuneita linjalaivoja, joista ei ollut suurempaa hyötyä.

Monitori Rusalka peruskorjattavana Hietalahden telakalla 1890.

Tilanne muuttui kun Helsingissä aloittivat toimintansa Hietalahden sekä Kone & Silta Oy:n telakat.  Hietalahdessa huollettiin keskikokoisia aluksia 1890-luvulta lähtien ja rakennettiin 1900-luvun alusta.  Kone & Silta alkoi rakentaa pienempiä laivoja.  Tunnetuimpia Helsingissä rakennettuja aluksia olivat 

Hietalahden telakalta valmistunut hävittäjä Sibirskij Strelok

Hietalahden telakalla:

hävittäjä Emir Buharskij

hävittäjä Finn

hävittäjä General Kondratenko

hävittäjä Sibisrkij Strelok

apualus Koptsik

apualus Koršun

Kone & Sillan rakentama hävittäjä Amurets

Koneen & Sillan telakalla:

hävittäjä Amurets

hävittäjä Ussuriets

Helsingin laivastotukikohta kevättalvella 1918 saksalaisen tiedustelukoneen kuvaamana.  Pohjoinen on kuvassa alhaalla.

Samoihin aikoihin laivaston tukikohtaa laajennettiin Katajanokan kärkeen Suomenlahden linnoitussuunnitelman mukaan.  Helsingistä tuli laivaston ulostyönnetty tukikohta helposti saarrostettavan Kronstadtin sijaan.  Helsinki oli myös suojaisan sijaintinsa vuoksi paremmin turvassa hyökkäykseltä kuin Tallinna.  Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä Suomenlahden rannikkolinnakkeet valmistuivat suojaamaan Helsinkiä.  Käytännössä laivasto joutui suunniteltua enemmänkin käyttämään Helsinkiä, koska Venäjällä ei ollut juuri ollenkaan toimivaa sukellusveneturjuntaa.  Näin laivaston raskaat yksiköt olivat 1914-1918 miltei koko ajan suojassa Kruununvuoren selällä tehdäkseen vain muutamia hyökkäyksiä Itämerelle.