s. 1.11.1802 Pori
k. 3.1.1880 Pietari
Schantz teki 1822 kutteri Atisin päällikkönä merenmittauksia Viaporin ja Jungfrusundin välillä. Alus kuului alunperin Ruotsin laivastolle, mutta oli jäänyt venäläisten sotasaaliiksi 1808. Venäjä käytti sitä sodassa Ruotsia vastaan 1808-1809 partioinnissa Viaporin ja Turun välillä. Vuosina 1811-1818 se oli vartioaluksena Viaporissa ja sen jälkeen 1819-1823 merenmittauksissa Suomenlahden saaristossa. Se siirrettiin Hankoon vartioalukseksi 1823. Alus ajautui 5.10.1823 Hangon lähellä karille ja upposi kolmea päivää myöhemmin.
Hän oli 1832-33 lugger Oranienbaumin päällikkönä. Alus oli valmistunut Ohtan telakalta Pietarista 1829. Sitä käytettiin koululaivana Suomenlahdella ja Itämerellä vuoteen 1848, jolloin se romutettiin. Aluksen aseistuksena oli 12 tykkiä ja sillä oli pituutta 20 metriä.
 |
| Lugger Oranienbaum |
Schantz oli 1834-36 kuljetusalus Amerikan päällikkönä sen maailmanympärimatkalla. Alus kiersi Hyväntoivonniemen ja Australian ennen kuin purjehti Petropavlovskiin Kamtsatkalle. Se tutki matkalla 18 Marshall-saariston korallisaarta, jotka nimettiin amiraali Krusensternin karttaan Schantz-saariksi. Nykyisin niitä kutsutaan Wothon atolliksi. Paluumatkan Amerika teki Honolulun ja Kap Hornin kautta. Alus oli alunperin 1825 New Yorkissa valmistunut amerikkalainen kauppalaiva nimeltään United States. Se ostettiin Venäjälle 1830 ja sai uuden nimen Amerika. Samalla siihen sijoitettiin 12 tykkiä. Tehtäväkseen se sai aluksi hoitaa huoltokuljetuksia Venäjän kauimmaisiin tukikohtiin Kaukoitään ja Alaskaan. Myöhemmin sillä hoidettiin kuljetuksia Suomenlahdella. Alus oli 13.10.1856 matkalla Kronstadtista Tallinnaan kun se joutui Suursaaren luona myrskyyn, sai vuodon ja upposi. Aluksen päällikkönä oli aikanaan myös suomalainen Friedrich Peter von Scharenberg.
 |
| Kuljetusalus Amerikan hylky |
Hänet komennettiin 1839 valvomaan New Yorkiin höyryfregatti Kamtsatkan rakennusta ja johtamaan sen matkaa Kronstadtiin 1841. Se oli ensimmäinen matka, jonka venäläisalus suoritti yli Atlantin ilman purjeita. Saman aluksen päällikkönä hän oli 1841-1847. Kamtsatkaa käytettiin monesti kuljettamaan keisarillista perhettä ja sen arvovieraita. Alus poistettiin laivaston luettelosta 28.5.1866 ja romutettiin Kronstadtissa seuraavana vuonna. Sen aseistuksena oli 16 tykkiä, nopeutta 10 solmua ja kokoa 2124 tonnia.
 |
| Höyryfregatti Kamtsatka |
Schantz valvoi 1849-51 Turussa suunnittelemansa höyryfregatti Rurikin rakennusta ja johti 1853 sen matkan Turusta Kronstadtiin. Alus oli aikanaan suurin Suomessa rakennettu. Se palveli Itämeren laivastossa Keisarillisen huvijahdin saattajana ja osallistui Krimin sotaan. Aluksen aseistuksena oli 12 tykkiä ja nopeutta sillä oli 11 solmua.
 |
| Höyryfregatti Rurik |
 |
| Rurikin vesillelasku Turussa 1851 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti